Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Putinin viimeaikainen uhittelu tuo ikävällä tavalla mieleen hänen puheensa vuodelta 2005

LEHTIKUVA / AFP Aleksey Nikolskyi
Pääkirjoitukset

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Vladimir Putin voi jatkaa Venäjän johdossa ainakin vuoteen 2036.

Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014, ja maailma järkyttyi. Tapaus merkitsi tiettyä alkusoittoa sille kehitykselle, joka on nyt kriisiytynyt uuteen huippuunsa.

Rane Aunimo

Demokraatti

Krimin valloituksen jälkeen Vladimir Putin on muun muassa sementöinyt valtaansa niin, että uusi laki antaa hänelle mahdollisuuden hallita Venäjää vuoteen 2036 asti. Jos näin kävisi, Putin olisi 83-vuotiaana hallinnut Venäjää pidempään kuin Josif Stalin Neuvostoliittoa. Näkyvimmän poliittisen vastustajansa Aleksei Navalnyin Putin passitti viime vuonna vankilaan katujen arkea ja julkista vallankäyttöä häiritsemästä.

Nyt Putin on lisännyt kierroksia vaatimuksillaan, ettei Nato saa laajeta enää metriäkään Venäjän rajoilla. Tätä on luettu myös suoraan Suomea koskevaksi ukaasiksi, koska Suomen Nato-optio sisältää mahdollisuuden liittyä lännen puolustusliittoon, jos Suomi itse niin parhaaksi katsoo.

UUSI KRIISI Ukrainassa on nyt niin herkkä, että on vaikea tietää varmasti, millaisessa maailmassa keskustelua käydään vaikkapa kahden viikon kuluttua. Keskusteluyhteys Venäjän ja Yhdysvaltain välillä on sentään olemassa, joskin ilmeisen jännitteinen.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan selvin sanoin, että kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle, kuten Niinistö sanoo, mutta Putin näyttää ajattelevan päinvastaisella tavalla. Suomessa Putinin liikkeet ovat nostaneet joidenkin kiirettä hakea välittömästi Natoon Venäjän uhittelun seurauksena, vaikka Naton suosio on Suomessa edelleen korkeintaan maltillinen. Evan lokakuisessa kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 26 %, kun vastustajia oli 40 %.

Mahdoton nähdä, että Suomi toimisi asiassa missään oloissa jollakin tapaa äkkinäisesti tai yllättävästi. Silti oli tarpeellista kuulla Niinistön suulla sanottuna juuri nyt tai taas kerran, että Suomen liikkumatilaan kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti. Se mitä asiassa sitten tapahtuu tulevaisuudessa tai on tapahtumatta on Suomen asia, ei Venäjän eikä kenenkään muun.

Viimeaikaiset tapahtumat tuovat ikävällä tavalla mieleen Putinin vuonna 2005 sanoman ajatuksen siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Menneen maailman haikailusta ei ole historiassa hyvä heilunut. Ei nytkään.

Lisää aiheesta

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE