Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Raportti: Suomen rahapelijärjestelmä on tienhaarassa – nyt tuli uusi arvio, koska lisenssimalli voisi olla käytössä myös Suomessa: “Wait-and-see ei nyt toimi”

iStock

Suomi näyttää kulkevan kohti rahapelitoiminnan lisenssijärjestelmää, joka voisi toteutua tulevan hallituskauden aikana.

Rane Aunimo

Demokraatti

Rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmää arvioineen esiselvityshankkeen loppuraportti julkistettiin tänään. Raportin mukaan on epätodennäköistä, että Suomen yksinoikeusjärjestelmän, käytännössä Veikkauksen, kanavointikyky tulee lähitulevaisuudessa vahvistumaan olennaisesti ilman muutoksia nykyiseen sääntelyyn.

Selvimmät vaihtoehdot korkeamman kanavointiasteen saavuttamiseksi online-rahapeleissä ovat uusien rajoitusten säätäminen, joilla ehkäistään nykyistä tehokkaammin rahapelaamista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle, tai siirtyminen online-rahapelien lisenssijärjestelmään. Huonoin vaihtoehto olisi olla tekemättä mitään nykyjärjesjestelmälle.

Raportin mukaan valinta näiden vaihtoehtojen välillä tulisi tehdä perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan tutkittuun tietoon vaihtoehtojen todennäköisistä yhteiskunnallisista hyödyistä ja haitoista.

Hankkeessa selvityshenkilöinä toimivat Harri Sailas (puheenjohtaja), Tuija Brax, Riitta Matilainen sekä Mikko Alkio.

RAPORTIN mukaan lisenssijärjestelmän käyttöön ottaneissa verrokkimaissa (Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Ranska) on onnistuttu parantamaan merkittävästi online-rahapelaamisen kanavointiastetta. Tarkastelun viidennen verrokkimaan Norjan yksinoikeusjärjestelmän kanavointiasteesta on selvitystyön aikana puolestaan esitetty vaihtelevia arvioita.

Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelejä pelaavien pelaajien määrä on viime vuosina pysynyt tutkimustulosten mukaan noin 5-6 prosentissa väestöstä, mutta yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle hävitty rahamäärä on selvityshenkilöiden arvion mukaan todennäköisesti jopa noin 500-550 miljoonaa euroa vuodessa.

Toisin sanoen noin puolet kaikesta verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta suuntautuu järjestelmän ulkopuolisiin peleihin.

Euroopassa lisenssimalli on käytössä jo lähes kaikissa maissa.

SELVITYSHANKKEEN puheenjohtaja Sailas esitteli raporttia tiedotustilaisuudessa maanantaina. Hän korosti raportin faktapohjaista luonnetta.

– Meillä ole siellä musta tuntuu -lauseita vaan ne ovat tietopohjalla makaavia päätelmiä.

Demokraatti kysyi Sailakselta tilaisuudessa, koska lisenssijärjestelmä voisi realistisesti olla käytössä ottaen huomioon, että eduskuntapuolueet ovat jo ilmaisseet olevansa asiassa liki yksimielisiä. Onko julkisuudessa mainittu 2025 realistinen?

– Ryhmässämme on entinen oikeusministeri ja muutenkin paljon lainopillista osaamista, niin olemme heiltä oppineet, että tämä on pitkähkö prosessi, 2025 kuulostaa kunnianhimoiselta tavoitteelta. Olemme raportissa lausuneet, että se voisi olla mahdollinen tämän vaalikauden aikana. Tämä on aika haasteellinen lainsäädäntöprosessi ja monet asiat vaativat lisäselvityksiä ja skarppaamista.

Ruotsissa valmistelu vei kolme vuotta.

Sailas sanoo Suomen rahapelijärjestelmän olevan joka tapauksessa tienhaarassa.

– Wait-and-see ei nyt toimi, tilanne ei itsestään muutu, vaan online-pelaaminen järjestelmän ulkopuolelle todennäköisimmin kasvaa tästäkin eteenpäin.

VEIKKAUS kertoi maaliskuussa, että sen osuus koko Suomen digitaalisesta rahapelimarkkinasta on jatkanut laskuaan ja oli 2022 enää 53 prosenttia, jossa laskua oli 5 prosenttiyksikköä. Kriittisenä rajana pidetty 50 % lähestyy siis kovaa vauhtia.

Suomen digitaalinen rahapelimarkkina oli vuonna 2022 hieman yli miljardi euroa, josta muualle kuin Veikkauksen palveluun pelattiin H2 Gambling Capitalin estimaatin mukaan noin 470 miljoonaa euroa.

Demokraatti kyseli puolueiden kantoja Veikkauksen asemaan jo viime syyskuussa. Tämän vuoden puolella tammikuussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ilmaisi selvän viestin puolueen muuttuneesta ajattelusta.

SDP:llä on voimassa oleva puoluekokouspäätös Veikkauksen aseman säilyttämisestä nykyisellään, mutta käytännössä kanta on jo muuttunut.

– Näemme tilanteen muutoksen niin, että emme halua myöskään päästää Veikkauksen tilannetta alle sen kriittisen 50 prosentin rajan. Hyväksymme sen muutoksen, joka on tapahtunut yhteiskunnassa ja ulkomaisessa rahapelaamisessa.

Todennäköisen tulevan pääministeripuolueen kokoomuksen nykyinen kansanedustaja Sari Multala sanoi puolestaan tammikuussa, että lisenssijärjestelmä voisi olla käytössä jo vuonna 2025.

– Meillä on puolueen kanta jo olemassa ja se on nimenomaan se, että siirrytään lisenssijärjestelmään.

Multalan mukaan kokoomus liputtaa Ruotsin kaltaista mallia, jossa esimerkiksi fyysiset pelikoneet ovat yhä monopolin alaisuudessa mutta siirtyneinä valvottuihin tiloihin.

RAPORTISSA korostetaan samalla, että rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja vähentämisen tulee säilyä rahapelipolitiikan johtavana tavoitteena myös mahdollisessa lisenssijärjestelmässä. Tämä edellyttää rahapelien markkinoinnin tiukkaa sääntelyä sekä laajaa toimenpidekokonaisuutta rahapelihaittojen ennaltaehkäisemiseksi.

– Rahapelaamisen haitat, terveydelliset, taloudelliset ja sosiaaliset, ovat niin suuret ja riskit niin suuret, että niiden vähentäminen tulee olla rahapelipolitiikan ja lainsäädännön johtava tavoite myös lisenssijärjestelmässä, Sailas linjasi maanantaina.

Jos lisenssijärjestelmään siirrytään, Veikkauksen yksinoikeuden piiriin jäisivät rahapeliautomaatit, fyysiset kasinot, lotto ja muut arvontapelit sekä kaikki kivijalkaliikkeet, joissa vedonlyöntiä voi harrastaa. Sen piiriin taas kuuluisivat verkossa pelattavat kasinopelit ja vedonlyönti. Lisenssin saaneet maksaisivat tuotosta veroa valtiolle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE