– Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet, Harakka sanoi puheessaan Nummenmäen sosialidemokraattien yhdistyksen Elojuhlassa tiistaina Turussa ja tiedotteessaan.

Harakka huomautti, että taloudellista maahanmuuttoa tarvitaan Suomeen jo siksikin, että työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä. Hän esitti, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan. Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu kansanedustajan mukaan työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit.

Tämänhetkisen hallituksen politiikka Harakka kummeksui.

Laki edellyttää, että työperäiset oleskeluluvat käsitellään neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika venyy varsinkin Etelä-Suomessa yli vuoteen. Tästä aiheutuu Harakan mukaan merkittäviä taloudellisia tappioita.

Harakka arvioi, että Suomen on vaikea kilpailla osaajista ilmaston, syrjäisyyden ja kielen takia ilman valtiovallan haluttomuuttakin.

– Suomen merkittävin houkutin on luottamusyhteiskunta, joka on turvallinen ja toimiva. Realistinen tavoite on houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä.

Kanadan-mallia tarvittaisiin hänen mukaansa myös ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittämisessä maahan, sillä Suomi haaskaa Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen. CIMO:n tilaston mukaan korkeakoulututkintojen suorittaneista useampi lähti vuoden sisällä maasta kuin työllistyi.

– Jos valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplaantuisi, ja samoin heidän työllisyysasteensa, saisimme työelämään joka vuosi neljä tuhatta parasta uutta osaajaa nykyistä enemmän. Jo Suomessa olevia, Suomeen sopeutuneita, arkipäivän kielitason hallitsevaa. Tämän on oltava seuraavan hallituksen tavoite, hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman tulos.