Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

7.2.2025 13:56 ・ Päivitetty: 7.2.2025 16:04

Rydman vastaa keskustan vuotoepäilyihin filosofisella monologilla – nosti esiin ”afrikkalaiset hakkerit”

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) väistää epäilyt siitä, oliko tieto keskustan kyselytuntiaikeista vuodettu hänelle etukäteen – ja pohtii mieluummin tietämisen ja tiedostamisen metatasoja.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Iltalehti uutisoi tänään kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) ihmetelleen, miten elinkeinoministeri Rydman tiesi nousta etukäteen vastaamaan keskustan kysymykseen torstain kyselytunnilla.

Kun Demokraatti viime vuonna selvitti laajasti kyselytuntien käytänteitä, selvisi, etteivät ministerit yleensä tiedä kansanedustajien kysymyksiä etukäteen. Vain istuntoa vetävälle puhemiehelle kerrotaan ensimmäinen kysyjä ja aihe – varapuhemies Tarja Filatovin mukaan ympäripyöreästi ja viime hetkellä. Puhemiehen ei yhteisten pelisääntöjen mukaan tulisi kertoa aihetta ministereille.

– Eduskunnan kyselytunti on aina viikon kohokohta. Tänään yllätti se, että ministeri Rydman osasi siirtyä aitiossa takarivistä eturiviin ennen kuin keskustan kysymys edes alkoi. Kysymys oli huoltovarmuudesta ja hänelle osoitettu. Erikoinen juttu, Lintilä kirjoitti eilen viestipalvelu X:ssä.

Iltalehden uutisessa on eduskunnan video, josta näkyy Rydmanin siirtyminen ministeriaition etuosaan mikrofonin eteen välittömästi, kun keskustan kansanedustaja Mikko Savola alkaa esittää kysymystään huoltovarmuudesta.

Demokraatti kysyi tänään eduskunnassa niin sanotulla ministeriovella Wille Rydmanin näkemyksiä tilanteeseen. Rydman pisti asian huumoriksi.

Miten osasit eilen pompata ylös kyselytunnilla, kun keskusta kysyi?

– Eikös ennakointi ole tärkeä osa huoltovarmuutta myöskin.

Oliko sinulla tiedossa, että kysymys osoitetaan sinulle?

– Niin, tämähän avaa semmoisia kiinnostavia epistemologisia kysymyksenasetteluita, että mitä tietäminen on, mitä voimme tietää, mistä jotain tiedämme tai mitä ylipäätään tieto on.

Filosofisesti epistemologia tarkoittaa tiedon tutkimista.

Voitko vastata näihin epistemologisiin kysymyksiin?

– Niitä ovat filosofit pohtineet tuhansia vuosia ja en ole heitä pätevämpi. Filosofia on ylipäätäänkin semmoinen tieteen laji, jossa oikeastaan ehkä puhutaan enemmän ajattelun ajattelemisesta. Siinä mielessä filosofia eikä epistemologia sen osa-alueena koskaan voine tarjota lopullisia vastauksia niihin kysymyksenasetteluihin, joita ne esittävät.

Mutta tiesitkö etukäteen, että keskusta on osoittanut sinulle kysymyksen?

– Mistäpä sitä koskaan mitään varmuudella tietää voisi. Jopa Descartesia on syytetty virheestä siinä, kun hän oletti, että oman olemassaolonsa voisi tietää sillä perusteella, että ajattelee. Mutta itse asiassa hän tässä ”ajattelen, siis olen” -päätelmässään eli ”cogitossa” oikeastaan jo ennakollisesti oletti subjektin olemassaolon, sen ajattelijan, jonka olemassaoloa hän oli todistavinaan”, Rydman pohtii.

Filosofi René Descartesin filosofinen lausuma ”Cogito, ergo sum” (ajattelen, siis olen) on länsimaisen filosofian merkkipaaluja.

Tiesitkö jopa tämän kysymyksen, mikä sinulle tuli?

– Ei kai sitä varmuudella voi tietää. Kukapa koskaan sen lopulta arvaisi, että mitä edustajan suusta viimein pääsee, kun hän kysymyksensä esittää. Tai mitä toimittaja kysyy, kun ministerin eduskunnan ovella kohtaa.

Eli tämä jää ikuiseksi salaisuudeksi?

– Tätä voidaan pohtia. Kun tätä nimenomaan Lintilä kummasteli, niin voi kai sekin olla mahdollista, että afrikkalaiset hakkerit ovat jälleen olleet hänen puhelimensa kimpussa. Lintilää sinänsä pidän epistemologian historiassa aivan uusien latujen avaajana. Hänhän kertoi, että hän ”ei tietoisesti tiedosta” lähettäneensä kuuluisaa viestiään. Lintilän kuvaama ”ei-tietoinen tietoisuus” on nähdäkseni aivan uusi tietoteoreettinen avaus, jollaista en muista yhdenkään filosofin vielä aiemmin pohtineen, Rydman sanoo.

Tällä hän viittaa työ- ja elinkeinoministerinä toimineen Mika Lintilän taannoiseen puhelinkohuun, jossa Lintilä muun muassa pohti puhelimensa tulleen hakkeroiduksi epäillen muun muassa, että puhelimeen olisi tarttunut jotain hänen Afrikan matkallaan.

KESKUSTAN ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen on vähäsanainen tapauksesta.

Hän toteaa tekstiviestitse ainoastaan sen, että keskusta ei tietenkään ilmoita ministereille etukäteen, mitä he kysyvät.

– Keskuskanslia pyytää puhemiestä varten ryhmän 1-kysyjän ja aiheen kysymykselle. Se on ollut tapana vakiintuneena käytäntönä näin ilmoittaa, Kurvinen sanoo.

Hän ei halua ottaa kantaa esimerkiksi siihen, ryhtyykö keskusta joihinkin jatkotoimiin selvittämään asiaa.

– Ei muuta sanottavaa, Kurvinen toteaa.

Mutta kuten todettua, eikä myöskään Rydmanin haastattelusta selvinnyt, tiesikö ministeri etukäteen saavansa vastausvuoron tai jopa, mitä häneltä kysytään.

Puhemies Jussi Halla-aho kommentoi lyhyesti tekstiviestitse tapausta ja sitä onko hän kertonut Rydmanille keskustan kysymyksen.

– Totean, että en tiedä, mistä Rydman sen tiesi, jos tiesi, Halla-aho sanoo.

Lisätty Jussi Halla-ahon kommentti kello 18.04.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU