Kokoomus on perumassa päivähoitomaksujen korotuksia, joilla oli tarkoitus säästää yli 50 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset tuovat pöytään Lex Lindströmin, jolla päästetään kertaluontoisesti eläkkeelle yli 60 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät.

– Tämä on tavallisuudesta poikkeavaa, eikä se ole ollut tapana. Käsittääkseni Lex Lindström ei ole ollut missään esillä, ja yhtäkkiä riihen alla siitä tehdään lähestulkoon ehdoton kysymys. Antaa vähän huteran kuvan hallituksen toiminnasta, Sailas sanoo.

Hän pitää erikoisena myös Timo Soinin (ps.) tapaa torjua kategorisesti Guggenheimin taidemuseon rahoittaminen valtion varoista. Taustalla on hänen mukaansa hallituksen sisäiset jännitteet. Sailas pitää Soinin näkemystä populistisena uhoamisena, koska kukaan ei budjettiriihessä aja rahoitusta Guggenheimille.

– Sipilä tuntuu sanoneen, että riihen tuodaan yli 40 työllisyyttä edistävää toimenpidettä. Näissä ei kovin paljon uutta ole. Jokseenkin samoja temppuja pohdittiin ja otettiin käyttöön jo 90-luvun alun suurtyöttömyyden aikana.

– Toiset ovat parempia kuin toiset mutta perusarvio ei muutu. Työllisyyttä on vaikea parantaa, jos talouskasvu ei selvästi voimistu.

Työllisyysasteen nostamista 68:sta 72:een prosenttiin Sailas pitää oikeana pyrkimyksenä. Tosin 72 prosentin tavoite voi hänen mukaansa olla pitkällä aikavälillä liian maltillinen velkaantumisen hillitsemiseksi.

– Kun työikäinen väestö ikääntymisen myötä nyt koko ajan vähenee, 72 prosenttia siitä on pienempi joukko kun aiemmin. Meillä oli 90-luvulla nuorekas, kasvava työvoima. Nyt meillä on ikääntyvä ja supistuva työvoima. Tilanne on muuttunut reilussa 20:ssä vuodessa.

Velan suhde bruttokansantuotteeseen putosi 90-luvun laman jälkeen nopeaan tahtiin siksi, että bkt kasvoi osin Nokia-ilmiön ansiosta huimaa vauhtia. Velka itsessään ei juuri supistunut. Ongelma on pahentunut, koska bkt on nykyisin matalampi kuin kymmenen vuotta sitten vaikka valtion menot ovat jatkuvasti kasvaneet.

– Jos minulle olisi sanottu 2006-2007, että bkt on 10 vuoden kuluttua pienempi kuin nyt, en olisi uskonut. Mutta jos olisi jatkettu, että hyvinvointivaltion perusta pyörii suurin piirtein ennallaan, se olisi tuntunut täysin mahdottomalta yhtälöltä. Näin kuitenkin on käynyt. Tämä on ollut mahdollista, kun valtio ja kunnat ovat koko ajan velkaantuneet kovaa vauhtia eikä korjausliikettä ole saatu minkään hallituksen voimin vaikka yritystä on ollut.

Sailaksen mukaan velkaantumiseen suhtaudutaan Suomessa edelleen liian kevyesti.

– Sellaista kasvua ei ole näköpiirissä, joka velkaantumisen taittaisi. 5-6 miljardia euroa lisää velkaa vuodessa on siihen nähden aikamoista riskipeliä.

Hallituksen ajatus hillitä velkaantumista sote-uudistuksen avulla on hänen mukaansa epärealistinen.

– Vauhdin jarruttaminen kolmella miljardilla on lievästi sanottuna rohkea arvio. Aluksi sote lisää menoja, kun palkat yhteinäistetään korkeimman vallitsevan tason mukaan, päälle tulevat tietojärjestelmät ja se vasta kallista onkin.