Lakiesitys luo liiton mukaan edellytyksiä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle, mutta yksin valinnanvapautta lisäämällä tämä ei ole mahdollista.

Uudistus ei myöskään liiton mielestä takaa, että asiakas kykenee tekemään oman terveytensä ja yhteiskunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita valintoja. Monimutkainen valinnanvapausjärjestelmä edellyttää, että asiakkailla tulee olla paljon tietoa eri palveluista ja kykyä käyttää erilaisia palveluvaihtoehtoja (sote-keskuksen valinta, henkilökohtaisen budjetin, maksu- ja asiakassetelin käyttö).

– Eniten suoran valinnanvapauden piiriin suunniteltuja palveluja käyttävät heikoimmassa asemassa olevat asiakasryhmät, kuten ikääntyneet, mielenterveyskuntoutujat, vähävaraiset sekä syrjäytyneet henkilöt. Juuri nämä ryhmät, joiden tiedot ja kyky valita palvelut voi olla heikentynyt, tarvitsevat laaja-alaisia palveluja, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Liitto pitää erittäin huolestuttavana, ettei maakunnalla ole mahdollisuutta ohjata- ja valvoa palveluntuottajia, joilta asiakkaat hakevat palveluita maksusetelillä. Potilasturvallisuus vaarantuu, kun mahdollista puuttua palvelun huonoon laatuun ja mahdollisiin virheisiin puuttuu.

Sairaanhoitajaliitto pitää tärkeänä, että maakunnalla tulee olla mahdollisuus asettaa näille palveluntuottajille palvelujen yhteensovittamiseen, laatuun tai saatavuuteen liittyviä ehtoja.

– Valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen lisäävät työsuhteiden pirstoutumisen ja työpaikkojen häviämisen uhkaa. Emme hyväksy, että kustannussäätöjä haetaan lisäämällä henkilöstön irtisanomisia, alentamalla kelpoisuuksia, määräaikaistamalla työsopimuksia tai heikentämällä työoloja. Mielestämme on uudistuksen vaikutuksia työhyvinvointiin, alan julkisuuskuvaan sekä alan vetovoimaisuuteen jatkossa on arvioitava huolellisesti, sanoo Hahtela.