– Sosiaalinen pilari on työkalu, jolla voidaan vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, parantaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, kehittää työsuojelua ja sosiaaliturvaa, kirjeessä todetaan.

– Sosiaalisten oikeuksien parantaminen tuottaa konkreettista hyötyä EU-kansalaisten arkielämään. Samalla kansalaisten luottamus unioniin lisääntyy.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet järjestöjen puheenjohtajat, Jarkko Eloranta, Sture Fjäder sekä Antti Palola.

Keskusjärjestöt kertovat lähestyvänsä pääministeriä Göteborgissa 17. marraskuuta järjestettävän EU-huippukokouksen alla.

Eurooppalaiset palkansaajat ovat vaatineet, että unionin johtajat sitoutuvat sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen. SAK, Akava ja STTK kertovat kirjeessään Suomalaisten palkansaajien keskusjärjestöjen (PSKJ) edellyttävät sitä myös Suomen hallitukselta.

– Euroopan unionia ei voida kehittää pelkästään talouden toimintaedellytyksiä parantamalla, vaikka kasvu on kehityksen välttämätön edellytys.

– Sosiaalisten oikeuksien pilari on vuosikausiin merkittävin ja laajin eurooppalaisen työelämän uudistamiseen liittyvä asiakirja.

Järjestöt korostavat, että sosiaalinen pilari ei sellaisenaan muuta EU:n lainsäädäntöä eikä unionin toimivaltaa työelämän sääntelyssä.

– Palkansaajien näkökulmasta on välttämätöntä, että eurooppalaisen työelämän ja tasa-arvon minimistandardeja kehitetään nykyistä kattavammiksi. Niitä pitää myös päivittää säännöllisesti työelämän muuttuessa.

– Tällä hetkellä pilarin sisältöalueella on valmisteilla kolme aloitetta: perhevapaisiin kantaa ottava työelämän tasapainoaloite, kirjallisia työsopimuksia koskeva aloite ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliturvaa koskeva aloite.

Pilarin teemoihin liittyy kiinteästi myös lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistaminen, jossa päätöksenteko on jo loppusuoralla.

– Keskusjärjestöt toivovat Suomen hallitukselta aktiivista panosta näiden aloitteiden eteenpäin viemisessä.

Myös SDP sekä Euroopan parlamentin S&D-ryhmä ovat puhuneet sosiaalisen pilarin tärkeydestä.

Palkansaajajärjestöt toivovat lisäksi, että työmarkkinajärjestöille annetaan hyvissä ajoin mahdollisuus osallistua Suomen EU-puheenjohtajakauden valmisteluun.

– Suomen vuoden 2019 jälkipuolen EU-puheenjohtajuus on tärkeä tilaisuus suomalaiselle johtajuudelle unionin kehittämisessä.

– Yhteistyössä valmistellut tavoitteet antavat järjestöille mahdollisuuden tukea Suomen tavoitteiden eteenpäin viemistä myös omassa eurooppalaisessa yhteistyössään.