Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi eduskunnan suullisella kyselytunnilla perustuslakivaliokunnan lausunnon olleen ”jämerä”.

– Pakkoyhtiöittäminen pois, valinnanvapaus uusiksi, aikataulun voimaanpano uusiksi, julkisen tuotannon kiellon poistaminen. Se malli jolla uudistusta ajettiin, olisi johtanut ihmisten yhdenvertaistumisen vaarantumiseen, Lindtman luetteli.

– Arvoisa puhemies, nämä asiat olivat tiedossa jo silloin, kuin hallitus antoi tätä esitystä.

– Kaikki palaa siihen, että tämä hallituksen tekemä poliittinen sopimus valinnanvapaudesta ja maakunnista jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet.

Vaikka kysymys oli osoitettu pääministerin sijaisena toimivalle valtiovarainminiseri Petteri Orpolle (kok.), puhemies Mauri Pekkarinen antoi vastausvuoron perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulalle (kesk.).

Hänen mukaansa sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat täysin ennallaan.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen valinnanvapauden toimeenpanon keinot ja välineet, kuten valinnanvapaussetelit ja henkilökohtainen budjetti, ovat jatkossakin ne elementit, joilla valinnanvapaus toimeenpannaan, Rehula totesi.

– Hallitus on yksiselitteisen selvästi tavoiteaikataulussaan 1.1.2019, jolloin tämä kokonaisuus tulee voimaan.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi lisäkysymyksessään alivaltiosihteeri Tuomas Pöystiä lainaten, että mikäli sote-uudistusta halutaan valmistella oikealla tavalla, vie uudistuksen käsittely ainakin marraskuulle.

– Siellä on paljon säädöksiä, jotka muuttuvat pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä ja joita täytyy käydä tarkalleen läpi, Rinne totesi.

Hän kertoi myös pitävänsä selvänä, että uudelle lausuntokierrokselle on tarvetta. Kierros tulee osaltaan venyttää lain valmistumista.

Rinne nosti puheenvuorossaan esiin myös Pöystin Demokraatille antaman haastattelun. Haastattelussa alivaltiosihteeri totesi, että uudistuksen mennessä lausuntokierrokselle, maakuntavaalit on mahdollista järjestää tammikuussa 2018 vain, mikäli maakuntauudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö eriytetään.

– Mitä hallitus tulee tekemään tässä suhteessa, Rinne kysyi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan hallituksen pitävän yhä kiinni siitä tavoitteestaan, että koko uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Olisi tärkeää ja tavoitteellista, että maakuntavaalit voitaisi pitää sen mukaisesti, mitä täällä eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä maakuntalakiin liittyy, Vehviläinen sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallituksen tulee arvioida muutoksien tarvetta.

– Miten paljon muutoksia tehdään, ja samassa yhteydessä arvioida tätä koko aikataulua. Me kaikki tiedämme ja myönnämme sen, että tulevien kuukausien aikataulutus on todella tiukka.

Hänen mukaansa on kuitenkin tavoitteellista, että mikäli uudistus halutaan panna voimaan vuoden 2019 alusta, niin hänestä olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä pitämään maakuntavaalit vuoden 2018 tammikuussa.