Mäkisalo-Ropponen pitää tietoa hallituksen aikeista tyrmäävänä. Hänen mukaansa kyse ei ole suurista rahoista, vaan enemmän kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

– Työolojen mukauttaminen on ymmärrettävä laajasti. Se ei ole vain näkö- tai kuulovammaisen tai liikuntaesteisen apuvälineiden hankintaa, vaan siihen sisältyy myös esimerkiksi muistisairaiden työkyvyn tukeminen, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

– Tällä hetkellä käytäntö on, että muistisairausdiagnoosin jälkeen henkilö siirtyy lähes automaattisesti eläkkeelle, vaikka kognitiivisen mukauttamisen avulla hänellä voisi olla useita työvuosia edessään.

– Tuen käyttö on vähäistä, mutta tarkoitus kannatettava. Tukea ei pidä poistaa, vaan kehittää, hän sanoo.

Filatov korostaa, että työelämän muuttuessa samalla muuttuvat myös mukauttamisen vaateet. Hänen mukaansa uusi teknologia mahdollistaa vaikeastikin vammaisen ihmisen osaamisen hyödyntämisen, mutta se saattaa vaatia teknologisia investointeja.

– Yrittäjät eivät investoi, koska ” edullisempia” työntekijöitä on tarjolla. Valtiovallan tulee muuttaa tehottomia yritystukia, jotta niiden avulla vammaisten ihmisten rekrytointi helpottuu.

Filatov pitää tuen vähäistä käyttöä huonona perusteluna tuen poistamiselle. Hänen mukaansa asian tärkeys korostuu työelämän muuttuessa.

Myös Ilmari Nurminen pitää tärkeänä, että hallitus ei poista mukauttamista.

– Ei ainakaan vähäisen käytön takia, vaan pikemminkin hallituksen tulee laajentaa tukea uusiin käyttötarkoituksiin, joilla kaikki työikäiset pidetään paremmin mukana, hän sanoo.

–Hallituksen ei tule lisätä työsyrjintää, vaan päinvastoin ennaltaehkäistä sitä. Siihen velvoittaa yhdenvertaisuuslakikin.