– Sosiaali- ja terveystoimessa puhutaan näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisestä.

– Vain tällä tavoin on mahdollista kehittää tehokkaita ja vaikuttavia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja päästä eroon ”näin meillä on aina tehty mallista”.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että yleisesti näytön muotoja on kolmenlaisia: tutkimustietoon perustuva näyttö, asiantuntijoiden konsensus sekä hyviksi havaitut ja testatut käytännöt.

– Hallituksen oma toiminta on aivan päinvastaista. Tutkimusnäyttö ja asiantuntijoiden lausunnot osoittavat, ettei hallituksen valinnanvapausmalli ole palveluiden yhdenvertaisuuden ja integraation kannalta toimiva.

– Muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston kritiikki niin prosessia kuin sisältöäkin kohtaan on ollut poikkeuksellisen kovaa.

Hän ihmettelee, miksi hallituksen valinnanvapausmallia viedään eteenpäin kustannuksista välittämättä.

– Uudistus tulee kalliiksi kansalaisille ja yhteiskunnalle. Hyötyjiä ovat vain suuret terveysyritykset.

Sairaanhoitajanakin pitkään toiminut Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo, että hyvin toimivien käytäntöjen testaaminen ja siirtäminen käytäntöön on myös hallitukselta unohtunut.

– Valinnanvapaus sinällään on kannatettavaa ja sitä olisi pitänyt kokeilla pidemmällä aikajänteellä esimerkiksi parissa maakunnassa ja edetä tässä uudistuksessa huomattavasti hitaammin.

–Nyt hallituksen ehdottama pilotointi ei ole todellista pilotointia, sillä muutos on joka tapauksessa lyöty lukkoon ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen on pilotoinnin jälkeen vaikeaa.

Mäkisalo-Ropponen kertoo kannattavansa kokeilukulttuuria, mutta sitä ei ole hänestä tarkoitettu näin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin.

– Hallituksen toimintatapa tehdä asioita kertarysäyksellä voi johtaa hallitsemattomaan kaaokseen vuonna 2019 ja tämän on todennut jo niin moni merkittävä taho, että on vaikea ymmärtää miksi hallitus ei kuuntele ammattilaisia ja asiantuntijoita.