Valiokunnassa vaikuttavat SDP:n kansanedustajat kertovat kääntyvänsä kirjallisen kysymyksensä kanssa omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin (r.) puoleen, koska liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on vierittänyt vastuun junien kuuluvuusongelmista VR:lle.

– Jos junakuuluvuus ministeri Ranteen mukaan kuuluu VR:n ratkaistavaksi, on syytä kysyä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin näkemystä asiaan, koska VR on ainakin toistaiseksi vielä täysin valtion omistama erityistehtäväyhtiö, valiokunnan demariryhmän vastaava, kansanedustaja Seppo Eskelinen perustelee tiedotteessa.

Kansanedustajat taustoittavat, että viime kaudella kansallisesta laajakaistaohjelmasta kohdennettiin 4,7 miljoonan euroa vanhentuvia määrärahoja valtiontukiohjelmaan, jolla oli tarkoitus rakentaa uusia junakuuluvuutta parantavia telemastoja. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut keskeyttävänsä ohjelman valmistelun ja vetävänsä sen rahoituksen pois.

– Ministeri Ranne katsoo, että junamatkustajien verkko-ongelmat eivät kuulu liikenne- ja viestintäministeriölle, vaan hänen mukaansa kyse on samantyyppisestä VR:n palvelusta kuten junien ravintolapalvelut. Samalla hän kertoi, että keskustelut operaattoreiden, viranomaisten ja ministeriön kesken jatkuvat, Mikkonen kertaa tiedotteessa.

– On käsittämätöntä, miksi ministeri Ranne haluaa jatkaa näitä jo ”vuosikausia jatkuneita” keskusteluja sen sijaan, että ottaisi vastaan ratkaisun, joka hänelle ojennetaan suorastaan tarjottimella. Aikataulun ja rahoituksen voivotteleminen on turhaa, koska ohjelma oli jo käynnissä ja rahoitus oli jo myönnetty, mutta hän haluaa perua sen.

SDP:N kansanedustajat huomauttavat, että ministeri Ranteen toiminta Suomen vilkkaimman rataosuuden eli pääradan Helsinki-Tampere-yhteysvälin junakuuluvuuden suhteen on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, sillä sen kirjauksen mukaan raideliikenteen houkuttelevuutta lisätään parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta.

– Omistajaohjaus liittyy kiinteästi myös Orpon hallituksen tavoitteiden saavuttamiseen. Työllisyyden kohentaminen on hallitukselle kriittinen kysymys, ja sujuva junaliikenne sekä toimivat verkkoyhteydet voivat laajentaa työssäkäyntialueita sekä helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Kunnon yhteydet lisäävät myös vapaa-ajan matkustuksen mukavuutta. Tämä voi lisätä matkustajamääriä, mikä hyödyttäisi sekä valtion kassaa ja päästövähennystavoitteita, Pinja Perholehto sanoo.

Kansanedustaja Marko Asell huomauttaa, että ratayhteyksien katvealueille ei rakenneta kaupallisia verkkoja vain ohikiitävien junien aiheuttamaa hetkellistä suurta kuormitusta varten.

– VR on jo osaltaan investoinut vaunukaluston ja verkkolaitteiden uusimiseen ja tutkii ikkunakuuluvuuden parantamista, mutta signaalin vahvistamisesta ei ole apua, jos signaalia ei ole. Tämän takia olisi tarpeen rahoittaa juuri näitä uusia tukiasemia.

– Mielenkiintoista, ottaako omistajaohjausministeri tästä kopin, jäädäänkö asiaa pallottelemaan ministerien vastuukysymyksenä vai otetaanko mukaan uusia pelaajia, jolloin vastuun välttely voi edelleen ”jatkua vuosikausia”, kansanedustajat pohtivat.