– Työttömien ihmisten tasolla kuva ei ole niin valoisa kuin hallituspuolueiden ministerit ja kansanedustajat antavat ymmärtää, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) sivalsi.

Hallitus on hänen mukaansa heikentänyt työttömien asemaa monin tavoin ja syventänyt heidän ahdinkoaan. Muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty merkittävästi ja korotusosia on poistettu. Työttömyysturvaa on heikennetty myös indeksileikkausten ja jäädytyksen myötä. Lisäksi yleisen asumistuen tasoa ollaan jälleen heikentämässä.

Viimeisimpänä heikennyksenä on hallituksen ajama työttömyysturvan aktiivimalli, joka Marinin mukaan lisää byrokratiaa ja heikentää työttömien toimeentuloa.

Lindström tyrmistyi siitä, että hallitusta syyllistetään syyllistämisestä.

Hän tunnusti, että hallitus on tehnyt monia tiukennuksia, leikkauksia ja kiristyksiä. Lindström toi esille samaan hengenvetoon muun muassa kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut, ”jotka aluksi tuomittiin”.

– Mitä on tapahtunut? Positiivista palautetta tulee kentältä. Aina unohtuu se, että tiukennuksien takana on myös positiivisia seikkoja.

Marinia vastaus ei tyydyttänyt:

– Mielestäni on työttömien syyllistämistä se, että tehdään sellaisia uudistuksia, jotka nimenomaan iskevät työttömien toimeentuloon ja heikentävät heidän asemaansa.

Marin muistutti, että työttömät eivät ole numeroita vaan ihmisiä. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat juuri ihmisiin, jotka ovat jo ennestään heikossa asemassa yhteiskunnassa.

– Eniten tällä hallituskaudella menettävät opiskelijat ja työttömät. Pienituloisimpien työttömien tulot supistuvat jopa 138 euroa vuodessa, Marin viittasi Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen tuoreeseen selvitykseen.

Muutos viime hallituskauteen on hänen mukaansa merkittävä. Tuolloin tuloeroja haluttiin kaventaa ja työttömyysturvaan tehtiinkin tuntuva tasokorotus.

– Tämä hallitus on puolestaan kasvattanut paitsi tulo- myös hyvinvointieroja. Hallitus on muun muassa rajannut päivähoitoa juuri työttömien lapsilta.

Tilastojen mukaan yli 100 000 lasta elää köyhissä perheissä, joista valtaosa on työttömien perheitä.

– Miksi leikkaatte näiden perheiden toimeentuloa ja näiden perheiden lasten palveluita esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajauksen kautta? Miksi kuritatte työttömien lapsia, Marin vaati vastausta valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.).

Orpon mukaan paljon hyvää on tapahtunut. Hänen mukaansa noin 7 000 perhettä on vapautettu kokonaan varhaiskasvatusmaksuista ja maksuja on alennettu pieni- ja keskituloisilta.

– Olisi kohtuullista joskus mainita niistä.

Useampi opposition kansanedustaja ihmetteli työttömyyslukujen ristiriitaisuutta. Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on tilastoissa vähentynyt 54 000:llä, samaan aikaan työllisten määrä on kasvanut vain 7 000:llä.

– Minne nämä ihmiset on kirjattu, missä he ovat, kysyi esimerkiksi Touko Aalto (vihr.).

Lindströmin mukaan piilotyöttömyys on yksi selitys, että ihmiset tulevat uudestaan työmarkkinoille, kun he alkavat uskoa, että kannattaa töitä hakea.

Työministeri pääsi jälleen kiinni syyllistämiseen.

– En ole missään vaiheessa paukuttanut henkseleitä, että nyt homma on ratkaistu. Nyt pitää toimia, että jokainen työtön ihminen saisi töitä tai ainakin joitakin palveluita. Mielestäni syyllistävä asenne, että me olisimme sitä mieltä, että työttömät ovat syyllisiä omaan tilaansa, näin ei missään nimessä ole.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kantoi huolta yli 100 000 pitkäaikaistyöttömästä. Hän muistutti, että yli 55-vuotiaana työttömäksi joutuvalla on äärettömän korkealle.

– Mitä me voisimme tehdä yhdessä? Meillä on tähän liittyviä ohjelmia ja näkemyksiä, Ihalainen vinkkasi.

Lindström kehui ex-työministeriä ”taatusta rakentavasta linjasta”.

– Olen aina valmis kuuntelemaan viisaita neuvoja, oppositiossa on paljon osaamista myös työttömyyden hoidossa. En väitä, että meillä olisi kaikki viisaus. Meillä on samanlainen päämäärä, keinot vain ovat joskus erilaisia, Lindström antoi tunnustusta.