x

SDP:n puoluesihteerikisaan uusi nimi

Kuva: Petra Peltonen

Akavalaisen Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liiton tuleva puheenjohtaja ja Miltton Brusselsin johtava asiantuntija Antton Rönnholm, 36, lähtee tavoittelemaan SDP:n puoluesihteerin tehtävää.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi on ilmoittanut omasta ehdokkuudestaan aiemmin.

SDP:n nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen on kertonut olevansa työmarkkinoiden käytössä ja ottavansa mielellään vastaan erilaisia työtilaisuuksia. Puoluesihteerin tehtävä on Paanaselle edelleen myös vaihtoehto.

– Jotta voi hoitaa tehtävää menestyksellisesti, pitää tietää, mitä siltä edellytetään, Paananen on sanonut.

Rönnholm sanoo lähtevänsä tavoittelemaan puoluesihteerin tehtävää pitkän harkinnan jälkeen.

–  Harkinta oli pitkä, koska tehtävä on painava. Monet pyynnöt ja tuenosoitukset piirien aktiiveilta ja muilta sosialidemokraateilta saivat kuitenkin vakuuttuneeksi, että minulla voisi olla tehtävään paljon annettavaa, hän sanoo.

Kannattajissa on myös puoluekokousedustajia. Rönnholm lupailee tuleville nettisivuilleen listaa häntä tukevista nimistä. Hänen kampanjapäällikkönsä on asiantuntija Matti Niemi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen erityisavustajana.

Rönnholmin isä Mikko Rönnholm on ollut SDP:n kansanedustaja. Antton Rönnholm on aiemmin ollut eduskunnan puhemies Paavo Lipposen ja ministerien Eero Heinäluoma, Pia Viitanen ja Krista Kiuru erityisavustaja.

’”Kaikki pitää saada kiertämään.”

Naantalin, Turun, Helsingin ja Brysselin väliä tällä hetkellä sukkuloiva Rönnholm pitää tärkeänä, että puolusihteerin tehtävänkuvasta käydään puolueessa keskustelua. Hän itse jakaa puoluesihteerin tehtäviä kolmeen pääosaan: politiikan valmisteluun, sen viestimiseen sekä järjestökentän johtamiseen.

– SDP:n perinteisille arvoille on entistä enemmän kysyntää. Tavoitteidemme ja keinojemme tulisi kuitenkin yhä enemmän löytyä modernista ajasta ja maailmasta. Me demarit olemme tunnettuja siitä, että meillä on faktoja ja konkreettisia ehdotuksia. Niitä tulee olla jatkossakin, mutta myös enemmän ymmärrystä siitä miten ihmismieli toimii. Jos ihminen etsii toivoa, hänen katseensa kääntyy populismin kangastuksesta vain sinne missä sitä on enemmän tarjolla, Rönnholm pohtii.

Reijo Paananen on kiertänyt puoluesihteerinä paljon kenttää.

– Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä, Hanna Kuntsi on puolestaan kertonut.

Jos Rönnholmista tulisi puoluesihteeri, hän sanoo kiertävänsä kenttää mahdollisuuksien mukaan.

– Mutta ei se voi se päätehtävä olla. Meillä on monipuolinen kasvovalikoima puolueen johdossa. Kaikki pitää saada kiertämään ja viemään sanomaa. Puoluesihteerin pitää olla tyyppi, jota voidaan pyytää puhumaan ja sitten hän myös tulee puhumaan, Rönnholm toteaa.

– Itse haluan kehittää myös parempia sähköisiä yhteyksiä, jotka mahdollistavat osallistumista piireistä myös ilman matkustamista, Rönnholm toteaa.

”Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin.”

Antton Rönnholmin työ on pitkälti Brysselissä. Puoluesihteerikampanja on hänelle myös taloudellinen satsaus, sillä hän lentää kampanjamatkoilleen Suomen ja Belgian väliä. Käytännössä Rönnholm tekee kampanjansa tammikuussa ja etenkin viikonloppuaikaan tavaten puoluekokousryhmiä eli piirien puoluekokousedustajia.

– Jos Turku ja Rovaniemi kokoontuvat samaan aikaan samana päivänä, voi olla hankalaa, mutta sitten puoluekokouspaikalla ryhmillä voi olla aikaa tavata ja haastatella minua, Rönnholm miettii.

Hän arvioi, että puoluesihteerin tehtävänkuva selviää puoluekokousedustajien ryhmien keskustellessa asiasta.

– Eikä ole mitään muuta alustaa päättää puoluesihteerin tehtävänannosta kuin puoluekokous. Siellä puoluekokousedustajien valitsema henkilö vaikuttaa sitten siihen mikä puoluesihteerin työnkuva on. Minä tarjoan siihen omaa näkemystäni ja agendaani.

Rönnholm kertoo seuranneensa politiikkaa lapsesta asti ja tehneensä työtä sen ympärillä koko aikuisikänsä.

Ministerien erityisavustajuuksiensa ohella hän on työskennellyt energia-alan asiantuntijana ja tehnyt tutkimusta niin Sorsa-säätiölle kuin CEPS-ajatuspajalle.

– Poliittisen valmistelun suunnittelu ja strateginen johtaminen ovat mielestäni tärkeimpiä puoluesihteerin tehtäviä ja uskon, että kokemukseni antaa minulle hyvät mahdollisuudet menestyä siinä roolissa. Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin. SDP:n viestintä on välillä ollut politiikan parhaimmistoa, välillä ei niinkään. Nykypäivän nopeatempoisessa mediakentässä puoluesihteeri on viestinnän tärkeä kulmakivi.

– Sama koskee järjestökenttää. SDP on aloittanut uudistusten tiellä, joka pitää kulkea määrätietoisesti loppuun. Toiminnan tavat ja rakenteet on järjestettävä nykytoimijoiden potentiaalin parhaiten hyödyntäviksi ja samalla on panostettava uusien sosialidemokraattien mukaantuloon.

Tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen.

Rönnholmin mukaan SDP:ssä odotetaan esimerkkiä ja edestä johtamista. Ei vain puoluetoimistolla tai kuntavaaliehdokkaiden joukossa, vaan koko sosialidemokraattisessa liikkeessä.

– Siksi minusta puoluesihteerin tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen. Me kaikki tarvitsemme tässä ajassa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. SDP voi olla vielä enemmän kuin se nyt on, sillä tämä aika meitä totisesti tarvitsee.

Rönnholm painottaa myös sosialidemokratian kansainvälisyyttä. Puolueen eikä myöskään Suomen maana pidä käpertyä sisäänpäin, vaan pitää muokata aktiivisesti maailmaa ja pyrkiä vaikuttamaan. Rönnholm kuvaa itseään sekä pragmaattiseksi että aatteelliseksi sosialidemokraatiksi.

– Meillä on selkeät arvot. Meillä täytyy olla myös aika isoja unelmia. Ei pidä vain hoitaa valtiota vaan uskaltaa katsoa sen ohella myös pitkälle tulevaisuuteen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut tavoittelevansa jatkokautta helmikuun puoluekokouksessa. Muita ehdokkaita puheenjohtajaksi ei ainakaan toistaiseksi ole. Kansanedustajien Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka tiedetään harkitsevan ehdokkuuttaan.

Rönnholmille on päivänselvää, että puoluekokous ja puolueen puheenjohtaja määrittelevät puolueen linjan. Puolusihteerin täytyy pystyä toimimaan ja tukemaan valittua linjaa. Rönnholm uskoo, että hän tulisi hyvin toimeen kaikkien edellämainittujen henkilöiden kanssa.

Vaikka Rönnholm viihtyy nykytyössään, hän kertoo, että tulisi Suomeenkin mielellään takaisin.

– Se on oman perheen ja ystäväpiirin keskus.

Harrastuksikseen Rönnholm nimeää lukemisen ja juoksemisen. Tälle vuodelle takana on yksi puolimaraton Brysselissä.

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä: ”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita”

SDP:n tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin kommentoi Tampereen pormestarikysymystä omilla verkkosivuillaan maanantaina.

Marin kirjoittaa, että Tampereen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on linjannut, että SDP käy kuntavaalit kuntavaaleina.

”Emme aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja, emmekä käy kampanjaa yksilöt vaan asiat edellä.”

Marin kertoo, että myös hänen kiinnostustaan pormestarin tehtävään on kysytty.

”Tilaisuuksia ilmoittautua ehdokkaaksi on ollut useita. Katson kuitenkin näin, että kun yhdessä on jotain sovittu, niin se linja pidetään. En siis aio ilmoittautua pormestariehdokkaaksi ennen vaaleja.”

Marin on ehdolla kaupunginvaltuustoon.

”Olen motivoitunut toimimaan kotikaupunkini hyväksi tulevaisuudessakin. Minulle on tärkeää, että Tampere kasvaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Demokraatti kertoi aiemmin tänään, että SAK:n entinen puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas Lauri Lyly on kiinnostunut Tampereen seuraavaksi pormestariksi, jos kunnallisjärjestö sellaista esittää.

Lyly kertoi Facebookissa viime viikolla olevansa valmis haasteeseen, jos vaalitulos, oma kunnallisjärjestö ja Tampereen kaupunginvaltuusto antavat siihen mahdollisuuden.

– Paikkoja ei jaeta ennen vaaleja. Mutta olen käytettävissä vaalituloksen perusteella kaikkiin tehtäviin, mihin kunnallisjärjestö minua esittää, Lyly täsmensi maanantaina Demokraatille.

Myös sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi tavoittelee Tampereen pormestarin tehtävää, mikäli SDP nousee Tampereen suurimmaksi puolueeksi.

– Olen pitkään harkinnut asiaa. Pormestarin tehtävä kiinnostaa minua erittäin paljon. Se olisi luonteva jatko nykyiselle apulaispormestarin tehtävälle. Tiedän, mitä tehtävässä menestyminen vaatii. Laajan kokemukseni ansiosta minulla on edellytykset hoitaa tehtävä kunnialla, Salmi perusteli viime viikolla.

SDP:n pormestariehdokkaan valitsee kunnallisjärjestön edustajisto. Se on siis jo aikaisemmin linjannut, ettei SDP aseta pormestariehdokasta ennen vaaleja.

HS: Hallitus on pistämässä Tekesin ja Finpron hynttyyt yhteen

Hallitus aikoo yhdistää teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja kansainvälistämispalveluja tarjoavan Finpron, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehden tietojen mukaan hallitus kertoisi asiasta julkisuuteen huomenna. Hallitus on ollut tänään koolla strategiaistunnossa.

HS:n mukaan yksikön nimeksi tulisi Business Finland. Lainsäädännön ja Tekesin jakaman yritystukirahan vuoksi uusi toimija olisi lehden mukaan osakeyhtiön ja viraston yhdistelmä.

AVAINSANAT

Kop kop, kuntavaalit lähestyvät – SDP:n loppukiri käynnistyi ovelta ovelle koputtelulla

Kuva: kuvat kari hulkko
Lea Davitsainen kertoi Antti Rinteelle ja Anette Karlssonille, että sote-palveluiden tulevaisuus huolestuttaa.

SDP on koputellut ansiokkaasti ihmisten oville eri vaalien alla Ruotsin opin mukaisesti. Kevään kuntavaalit eivät ole poikkeus. Puolueen johto, muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja muut ehdokkaat eri puolilta Uuttamaata ja Helsinkiä valloittivat maanantaina Porvoon Kevätkummun alueen. Asiana oli luonnollisesti muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Porvoo valikoitui ”iskun” paikaksi kaupungin kaksikielisyyden takia. Kevätkumpu taas on ollut Porvoon toiseksi paras äänialue demareille.
Ennen jalkautumista Rinne muistutti tärkeästä asiasta:

– Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava.

Viime eduskuntavaalien alla Rinne koputteli yli 200 ihmisen ovelle ja hyvin pieni osa ei käynnistä kiitellyt. Hän toivoo, että demariehdokkaat kaikkialla Suomessa ottavat kunnon loppukirin nyt, kun ennakkoäänestyskin alkaa keskiviikkona. Ja kirin pitää riittää vaalipäivään asti.

– Toivon, että ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa kulkevat ihmisten keskuudessa muistuttamassa, että nyt pitää äänestää. Kyse ei ole vain kuntavaaleista vaan koko Suomen suunnasta. Mitä enemmän demarit saavat ääniä näissä vaaleissa, sitä vahvempia olemme myös eduskunnassa, Rinne korosti ja huomautti, että ovelta ovelle -kampanjointi on mitä oivallisin tapa viedä viestiä.

Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Hän kannustaa äänestämään ennakkoon, mutta toivoo, että ihmiset käyvät sankoin joukoin äänestämässä myös varsinaisena vaalipäivänä 9. huhtikuuta – olkoon keli sitten millainen tahansa.

Äänestysaktiivisuudesta on ilmassa monenlaisia ennakkoarviointeja. Viime kuntavaaleissa se oli reilut 58 prosenttia. Rinne on optimisti:

– Olen veikannut, että aktiivisuus nousee yli 60 prosenttiin, 61 pintaan. Kyllä ihmiset heräävät vielä tähän.

Davitsaisen pariskunta Lea ja Veikko Porvoon Viikinkitiellä aikoo ainakin käyttää äänioikeuttaan. Rinne ja Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kysyivät avioparin ovella, mitä on päällimmäisenä mielessä kuntavaalien lähestyessä.

Ei niin kovin yllätyksellisesti pariskuntaa askarruttaa, miten kauas sosiaali- ja terveyspalvelut karkaavat. Davitsaisilla on kesäpaikka Sulkavalla ja siellä jos jotain kolhuja sattuu, pitää mennä Savonlinnaan saakka.

Kysymykseen, onko SDP yksi vaihtoehto äänestää, Lea Davitsainen vastaa: ”Ei oikeastaan.” Rinne ja Karlsson ihmettelevät, miksi ei. Rouva kysäisee, mikä puolue oli aikoinaan työväenpuolue, miksi se on muuttunut nykyisin? Rinne vakuuttaa, että sosialidemokraattinen puolue on se vanha kunnon työväenpuolue edelleenkin.

– No sittenhän isä on aikoinaan kuulunut siihen. Ihan pienenä likkana olin puolueen vaalijutuissa jo mukana, Lea-rouva naurahtaa – ja ehkä SDP muuttuukin jo vaihtoehdoksi…

Antti Rinne, Anette Karlsson ja Aatos Rantanen löysivät yhteisen sävelen: eläkeläisten arki kaipaa helpotusta.

Aatos Rantasen kampanjaväki tavoittaa kerrostalon rapusta. Hän toivoo, että eläkeläisten asioihin tulee parannusta – hän itse kertoo olevansa pienipalkkainen eläkkeensaaja. Rantanen ilahtuu kuullessaan, että SDP esittää ohjelmaa eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

– Hyvä, jos se menisi läpi, hän tuumaa.

Rantasella on omassa tiedossa, mitä puoluetta aikoo äänestää, mutta se pysyy salaisuutena.

Mikko Mäntylä, Markus Myllyniemi ja Ann-Marie Amy Julin valmistautuivat maanantaina kohtaamaan äänestäjiä heidän omissa kodeissaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenet ovat puoluekartalla vanhimpia. Mutta kyllä nuoriakin riittää – ja ehdokkaiksi saakka.

20-vuotias Mikko Mäntylä Espoosta ja 21-vuotias Markus Myllyniemi Kirkkonummelta kävivät Porvoossa rimpauttelemassa ovikelloja. Ikänsä Kirkkonummen Veikkolassa asunut Myllyniemi koki, että hän on sen verran velkaa kotikunnalleen, että haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten asioihin.

– Kun kunnallispoliitikkojen keski-ikä on 60:n ”paremmalla puolella”, nuorten arki unohtuu helposti.

Sijaisopettajanakin työskennellyt Myllyniemi on huomannut, että esimerkiksi digitalisaatio ei aina päädy koululuokkiin toivotulla tavalla. Uutta näkemystä siis tarvitaan.

Mäntylä havahtui opiskellessaan vuoden Britanniassa Cambridgen yliopistolla. Todellisuus näyttäytyi rajuna: kadulla törmäsi niin kodittomiin kuin hienoista perheistä tulleisiin frakkipukuisiin opiskelijoihin.

– Toisilla tulee aina olemaan asiat hyvin, toisilla ei koskaan. Se herätti. Minä haluan puolustaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja kuntavaalit ovat nyt ensimmäinen askel, hän perustelee.

Nuorten alhaisesta kiinnostuksesta vaikuttaa ollaan syystä huolissaan. Nuoret miehet pohtivat, että syynä on pääasiassa päätöksenteon irrallisuus nuorten elämästä. He eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten politiikalla vaikutetaan jokaisen arkeen.

– Esimerkiksi se mieluisa skeittiparkki on tehty kunnan rahoilla. Sitä eivät kaikki tajua.

Porvoolainen lehtori Anne-Marie Amy Julin, ehdokas hänkin, pitäisi hyvänä, että miten vaikutetaan tuotaisiin esille selkeästi jo peruskoulussa varhaisessa vaiheessa – ei vain valinnaisena aineena yläasteella.

Myllyniemi ja Mäntylä ovat ehdottomasti samaa mieltä.