SDP:n puoluesihteerikisaan uusi nimi

Kuva: Petra Peltonen

Akavalaisen Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liiton tuleva puheenjohtaja ja Miltton Brusselsin johtava asiantuntija Antton Rönnholm, 36, lähtee tavoittelemaan SDP:n puoluesihteerin tehtävää.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi on ilmoittanut omasta ehdokkuudestaan aiemmin.

SDP:n nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen on kertonut olevansa työmarkkinoiden käytössä ja ottavansa mielellään vastaan erilaisia työtilaisuuksia. Puoluesihteerin tehtävä on Paanaselle edelleen myös vaihtoehto.

– Jotta voi hoitaa tehtävää menestyksellisesti, pitää tietää, mitä siltä edellytetään, Paananen on sanonut.

Rönnholm sanoo lähtevänsä tavoittelemaan puoluesihteerin tehtävää pitkän harkinnan jälkeen.

–  Harkinta oli pitkä, koska tehtävä on painava. Monet pyynnöt ja tuenosoitukset piirien aktiiveilta ja muilta sosialidemokraateilta saivat kuitenkin vakuuttuneeksi, että minulla voisi olla tehtävään paljon annettavaa, hän sanoo.

Kannattajissa on myös puoluekokousedustajia. Rönnholm lupailee tuleville nettisivuilleen listaa häntä tukevista nimistä. Hänen kampanjapäällikkönsä on asiantuntija Matti Niemi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen erityisavustajana.

Rönnholmin isä Mikko Rönnholm on ollut SDP:n kansanedustaja. Antton Rönnholm on aiemmin ollut eduskunnan puhemies Paavo Lipposen ja ministerien Eero Heinäluoma, Pia Viitanen ja Krista Kiuru erityisavustaja.

’”Kaikki pitää saada kiertämään.”

Naantalin, Turun, Helsingin ja Brysselin väliä tällä hetkellä sukkuloiva Rönnholm pitää tärkeänä, että puolusihteerin tehtävänkuvasta käydään puolueessa keskustelua. Hän itse jakaa puoluesihteerin tehtäviä kolmeen pääosaan: politiikan valmisteluun, sen viestimiseen sekä järjestökentän johtamiseen.

– SDP:n perinteisille arvoille on entistä enemmän kysyntää. Tavoitteidemme ja keinojemme tulisi kuitenkin yhä enemmän löytyä modernista ajasta ja maailmasta. Me demarit olemme tunnettuja siitä, että meillä on faktoja ja konkreettisia ehdotuksia. Niitä tulee olla jatkossakin, mutta myös enemmän ymmärrystä siitä miten ihmismieli toimii. Jos ihminen etsii toivoa, hänen katseensa kääntyy populismin kangastuksesta vain sinne missä sitä on enemmän tarjolla, Rönnholm pohtii.

Reijo Paananen on kiertänyt puoluesihteerinä paljon kenttää.

– Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä, Hanna Kuntsi on puolestaan kertonut.

Jos Rönnholmista tulisi puoluesihteeri, hän sanoo kiertävänsä kenttää mahdollisuuksien mukaan.

– Mutta ei se voi se päätehtävä olla. Meillä on monipuolinen kasvovalikoima puolueen johdossa. Kaikki pitää saada kiertämään ja viemään sanomaa. Puoluesihteerin pitää olla tyyppi, jota voidaan pyytää puhumaan ja sitten hän myös tulee puhumaan, Rönnholm toteaa.

– Itse haluan kehittää myös parempia sähköisiä yhteyksiä, jotka mahdollistavat osallistumista piireistä myös ilman matkustamista, Rönnholm toteaa.

”Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin.”

Antton Rönnholmin työ on pitkälti Brysselissä. Puoluesihteerikampanja on hänelle myös taloudellinen satsaus, sillä hän lentää kampanjamatkoilleen Suomen ja Belgian väliä. Käytännössä Rönnholm tekee kampanjansa tammikuussa ja etenkin viikonloppuaikaan tavaten puoluekokousryhmiä eli piirien puoluekokousedustajia.

– Jos Turku ja Rovaniemi kokoontuvat samaan aikaan samana päivänä, voi olla hankalaa, mutta sitten puoluekokouspaikalla ryhmillä voi olla aikaa tavata ja haastatella minua, Rönnholm miettii.

Hän arvioi, että puoluesihteerin tehtävänkuva selviää puoluekokousedustajien ryhmien keskustellessa asiasta.

– Eikä ole mitään muuta alustaa päättää puoluesihteerin tehtävänannosta kuin puoluekokous. Siellä puoluekokousedustajien valitsema henkilö vaikuttaa sitten siihen mikä puoluesihteerin työnkuva on. Minä tarjoan siihen omaa näkemystäni ja agendaani.

Rönnholm kertoo seuranneensa politiikkaa lapsesta asti ja tehneensä työtä sen ympärillä koko aikuisikänsä.

Ministerien erityisavustajuuksiensa ohella hän on työskennellyt energia-alan asiantuntijana ja tehnyt tutkimusta niin Sorsa-säätiölle kuin CEPS-ajatuspajalle.

– Poliittisen valmistelun suunnittelu ja strateginen johtaminen ovat mielestäni tärkeimpiä puoluesihteerin tehtäviä ja uskon, että kokemukseni antaa minulle hyvät mahdollisuudet menestyä siinä roolissa. Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin. SDP:n viestintä on välillä ollut politiikan parhaimmistoa, välillä ei niinkään. Nykypäivän nopeatempoisessa mediakentässä puoluesihteeri on viestinnän tärkeä kulmakivi.

– Sama koskee järjestökenttää. SDP on aloittanut uudistusten tiellä, joka pitää kulkea määrätietoisesti loppuun. Toiminnan tavat ja rakenteet on järjestettävä nykytoimijoiden potentiaalin parhaiten hyödyntäviksi ja samalla on panostettava uusien sosialidemokraattien mukaantuloon.

Tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen.

Rönnholmin mukaan SDP:ssä odotetaan esimerkkiä ja edestä johtamista. Ei vain puoluetoimistolla tai kuntavaaliehdokkaiden joukossa, vaan koko sosialidemokraattisessa liikkeessä.

– Siksi minusta puoluesihteerin tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen. Me kaikki tarvitsemme tässä ajassa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. SDP voi olla vielä enemmän kuin se nyt on, sillä tämä aika meitä totisesti tarvitsee.

Rönnholm painottaa myös sosialidemokratian kansainvälisyyttä. Puolueen eikä myöskään Suomen maana pidä käpertyä sisäänpäin, vaan pitää muokata aktiivisesti maailmaa ja pyrkiä vaikuttamaan. Rönnholm kuvaa itseään sekä pragmaattiseksi että aatteelliseksi sosialidemokraatiksi.

– Meillä on selkeät arvot. Meillä täytyy olla myös aika isoja unelmia. Ei pidä vain hoitaa valtiota vaan uskaltaa katsoa sen ohella myös pitkälle tulevaisuuteen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut tavoittelevansa jatkokautta helmikuun puoluekokouksessa. Muita ehdokkaita puheenjohtajaksi ei ainakaan toistaiseksi ole. Kansanedustajien Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka tiedetään harkitsevan ehdokkuuttaan.

Rönnholmille on päivänselvää, että puoluekokous ja puolueen puheenjohtaja määrittelevät puolueen linjan. Puolusihteerin täytyy pystyä toimimaan ja tukemaan valittua linjaa. Rönnholm uskoo, että hän tulisi hyvin toimeen kaikkien edellämainittujen henkilöiden kanssa.

Vaikka Rönnholm viihtyy nykytyössään, hän kertoo, että tulisi Suomeenkin mielellään takaisin.

– Se on oman perheen ja ystäväpiirin keskus.

Harrastuksikseen Rönnholm nimeää lukemisen ja juoksemisen. Tälle vuodelle takana on yksi puolimaraton Brysselissä.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta

Järjestö vaatii terveyspalveluihin tasa-arvoa – ”Asiakasmaksut eivät saa olla este”

Kuva: lehtikuva / milla takala

Työttömien keskusjärjestö vaatii kuntia tulkitsemaan asiakasmaksulakia työttömien ja vähävaraisten hyväksi. Asiakasmaksulain 11:sta pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä.

Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

Hän vaatii kuntia myös lopettamaan maksamattomien asiakasmaksujen myymisen kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.”

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.

Keskustelua aiheesta

”Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä” – SDP:n Lindtman tyrmää kokoomuskritiikin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää kokoomuksesta esitetyn kritiikin, jonka mukaan SDP politikoisi kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muun muassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat kutsuneet SDP:n toimintaa puhemiesneuvoston työjärjestystä koskevassa käsittelyssä erittäin valitettavaksi poliittisten irtopisteiden keräämiseksi vakavan asian kustannuksella.

SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

Heti kun tiedustelulakien uudistaminen käynnistyi, SDP viestitti Lindtmanin mukaan hallitukselle ja silloiselle sisäministerille, että supon valvonta on ratkaistava samassa yhteydessä.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

Lindtmanin mukaan laajat uudet oikeudet, joita supo on tiedustelulakien myötä saamassa, tarvitsevat vastapainokseen vahvaa parlamentaarista valvontaa.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

”On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on.”

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.