— Sen sijaan, että etsimme kilpailuetua palkkojen leikkaamisesta, alhaisesta verotuksesta ja julkisen sektorin supistamisesta kuten istuva oikeistohallitus tekee, meidän kannattaisi panostaa elinkeinorakenteen uudistamiseen ja monipuolistamiseen, Marin sanoo.

SDP:n varapuheenjohtajan mukaan suuret yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen, tarjoavat tähän erinomaisen mahdollisuuden.

— Oleellista on, että uskallamme myös taloudellisesti vaikeina aikoina investoida tulevaisuuteen eli koulutukseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen sekä yhteiskunnan peruspilareiden kuten ihmisten hyvinvoinnin ja infrastruktuurin vahvistamiseen.

Marinin mielestä Mazzucaton ajattelussa on paljon sellaista, johon myös sosialidemokraattisen liikkeen kannattaisi tarttua nykyistä vahvemmin.

— Ilman vientiyrityksiä, näiden innovaatioita ja tuotteita, emme pääse takaisin talouden ja työllisyyden kasvu-uralle. Tämä puolestaan vaatii aktiivista otetta valtiolta ja kunnilta.

— Mazzucaton keskeinen teesi on, että ilman julkisen sektorin kärsivällisiä ja rohkeita panostuksia muun muassa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan, olisi moni yksityisen sektorin innovaatio, tuote ja menestystarina jäänyt syntymättä.

Taloustieteen professori Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kirjoitti eilen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että kansantalouden suhteellinen etu on siirtynyt perinteisestä tehdasteollisuudesta tietointensiivisten ja korkean teknologian palvelujen tuotantoon.

— Kun myös perinteisellä teollisuudella on mahdollisuus uudistua digitaalisia palveluja ja tavaratuotantoa yhdistämällä, mahdollisuudet talouden ja hyvinvoinnin uuteen kasvuun ovat vähintään yhtä hyvät kuin Suomen teollistuessa sata vuotta sitten.

Pohjolan mukaan tämä voi toteutua, mutta talouspolitiikan pitää uudistua.

— Julkisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja kannattaa kasvattaa, yleisiä investointi- ja verotukia voidaan karsia, palvelualojen sääntelyä pitää purkaa ja julkisia palveluja tulee digitoida. Kustannuskilpailukykyä korostavat vanhentuneet ajatusmallit pitää korvata nykyaikaisilla, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknologian merkitystä korostavilla opeilla.

Pohjola muistuttaa myös, että julkisyhteisöjen investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat supistuneet vuodesta 2012 alkaen.

— Tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus kansantalouden kokonaistuotannon arvosta on enää 3,3 prosenttia. Osuus oli suurimmillaan prosenttiyksikön korkeampi. Ruotsissa osuus on kasvanut 4,6 prosenttiin.