Selväksi on varmasti käynyt ainakin se, että puolue vastustaa “palkkakuoppalaiksikin” kutsuttua hallituksen hanketta.

Mutta mitä SDP tarjoaa tilalle, ellei hallituksen esitystä toteuteta sen ajamassa muodossa?

Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) vastaa nyt tiedotteessaan.

– Valtakunnansovittelijan toimiston roolia laajennettaisiin niin, että se voisi olla tarvittaessa nykyistä aktiivisemmin mukana jo neuvottelujen alkuvaiheessa auttamassa osapuolia muodostamaan yhteisen tilannekuvan esimerkiksi talous-, tuottavuus-, palkka- ja kustannuskehityksestä.

– Sovittelija voisi olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa neuvotteluosapuolten kanssa, jotta osapuolilla olisi riittävästi tietoja oman alansa tilanteesta ja päätöksien tueksi niillä pitäisi olla myös käytettävissään sovittelutoimen neutraalit tilastotiedot.

– Sovittelijan yksi tehtävä tulisi olla myös palkkatasa-arvoa koskevien tietojen kerääminen ja tiedon tuotto osapuolille.

Lylyn mukaan sovittelija voisi missä vaiheessa tahansa työehtosopimusneuvotteluja joko oma-aloitteisesti tai kumman tahansa neuvotteluosapuolen pyynnöstä pyytää osapuolet valtakunnansovittelijan toimistolle kulloisenkin tilanteen selvittämiseksi.

Lisäksi valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen asetettaisiin SDP:n mallissa toimikunta, joka keräisi tietoa esimerkiksi talous-, tuottavuus- sekä palkkakehityksestä.

Toimikunta koostuisi työmarkkinakeskusjärjestöjen ja sovittelijan toimiston edustajista sekä tarvittaessa ulkopuolisista asiantuntijoista.

– Lisäksi kaikki yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvat paikalliset sopimukset olisi toimitettava tiedoksi kyseisen työehtosopimuksen neuvotteluosapuolille ja pyynnöstä valtakunnansovittelijan toimistoon.

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

SDP:N kansanedustaja Aki Lindén varoittaa omassa tiedotteessaan hallituksen esittämän vientivetoisen palkkamallin vaikutuksista ja muistuttaa hallitusta valtakunnansovittelijan merkityksestä Suomen työmarkkinoiden vakaudelle.

Hänen mukaansa valtakunnansovittelijan ratkaisuvallan kaventamisesta ei seuraa työmarkkinoille mitään hyvää.

Lindén muistuttaa, että vaikeimmat työtaistelut Suomessa 2000-luvulla olivat lääkäreiden vuonna 2001 ja hoitohenkilöstön vuosina 2007 ja 2022 käydyt työtaistelut.

– Ne vaikuttivat vakavalla tavalla keskeisiin yhteiskunnan palveluihin, ja niiden sovittelu oli poikkeuksellisen vaikeaa

– Jos nyt kavennamme hallituksen esittämällä tavalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia hakea ja tarjota sovintoratkaisuja, on vaikea kuvitella, miten tällaiset työtaistelut voitaisiin vastaisuudessa ratkaista.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen perusteli viikonlopun poikkeuksellista tiedotesumaa Demokraatille sanoen, että asia on eduskuntaryhmälle iso ja tärkeä.

Hänen mukaansa kansanedustajille haluttiin tarjota mahdollisuus sanoittaa itse huolensa ja kritiikkinsä hallituksen lakiesityksestä.

– Erityisesti tilanteessa, jossa hallitus tuntuu haluavan viedä tämän (työmarkkinamalliesityksen) vähin äänin eduskunnasta läpi. Perjantaina luettiin SDP:n esittämä välikysymys eduskunnassa. Siihen nyt toista kertaa tällä vaalikaudella yhtyy koko oppositio.

Hallitus vastaa välikysymykseen tänään eduskunnassa.