Pääomista henkinen eli osaaminen eri muodoissa nouseekin jatkuvasti merkittävämpään rooliin. Ja jos osaaminen on pääomaa, klassinen työn ja pääoman ristiriita siirtyy osittain yksilön tasolle.

Yhteiskunnassa kaikki haluavat tehdä töitä ja olla osallisia, mutta samalla siihen on epätasaiset mahdollisuudet osaamispääoman kasautuessa. Korkeimmin koulutetut saavat työpaikoillaan lisäkoulutusta ja myös vapaa-aikana osallistuvat aktiivisesti.

Työnhakijoille tarjottavaa koulutusta kritisoidaan. Moni tunnistaa arjessaan stressin liittyen uusiin järjestelmiin ja työtapoihin joiden omaksumiseen nykyiset taidot eivät riitä.

Yksi pohjakoulutus tai yksi hankittu ammattitaito voi vanheta nopeasti, ja jatkuva kouluttautuminen sekä erilaisten ammattien ja työtehtävien välillä siirtyminen tulee uudeksi normaaliksi. Muutos koskee kaikkia aloja, ammatteja ja työtehtäviä.

Työikäisen väestön ja muuttuvan elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole ollut parhaimmillaan. Siitä kertoo yli 600 000 työikäistä aikuista, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulutus.

Pelkkä tutkinnon suorittaminen ei tietenkään ole merkki osaamisesta, ja esimerkkejä on runsaasti toiseenkin suuntaan. Mutta tilastot kertovat karusti, että matala koulutustaso ja puutteet perustaidoissa ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa, ja työelämässä pärjääminen edellyttää niin luku- kuin numerotaitoja ja tietoteknisiä valmiuksia.

Osaamisen tulevaisuuspaneeli arvioi, että seuraavien kymmenen vuoden aikana noin miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Tähän haasteeseen nykyinen koulutusjärjestelmä – tutkinnot, rahoitusjärjestelmä tai sirpaleiset tuki- ja opintovapaajärjestelmät – ei pysty vastaamaan.

Vapaan sivistystyön ja aikuisopiskelun perinne on Suomessa vahva, mutta se on samalla rakentunut vuosikymmenten aikana hajanaiseksi. Aikuiskoulutuksessa on liiaksi keskitytty yritysten osaamistarpeisiin vastaamiseen, vaikka kaiken keskiössä tulisi olla osaamistaan kehittävä ihminen.

Ensi hallituskaudella tarvitaankin jatkuvan oppimisen ihmislähtöinen uudistus. Tällaisen järjestelmän pitää olla kysyntälähtöinen niin, että se vastaa yksilöiden ja työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Tähän käy esimerkiksi malli jokaisen oikeudesta omaan koulutustiliin.

Nykyisten opintososiaalisten etuuksien, muutosturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen pitää liittyä uuteen järjestelmään vaivattomasti ja rahoituksen täytyy tulla monikanavaisesti eikä vain valtion kirstusta.

Omana kohderyhmänään on tunnistettava aikuiset, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus. Todennetun osaamisen rekisteri auttaa yksilön osaamisen tunnustamisessa ja tuo näkyväksi myös eri tavoin hankitun osaamisen.

SDP:n tavoite on, että jatkuvan oppimisen uudistuksen myötä jokainen suomalainen työikäinen voi päivittää osaamistaan. Näin parannetaan kaikkien edellytyksiä siirtyä työtehtävistä toisiin, luodaan edellytyksiä joustavammille työmarkkinoille ja ennaltaehkäistään pitkittyviä työttömyysjaksoja. Tälle – minuuttien vahtimisen sijaan – rakentuu aito julkisen talouden kestävyys ja tuottavuusloikka.

Otsikon lause on laulun ”Opi perusasiat” kertosäkeestä. Aikoinaan, kun peruskoulua luotiin, uskoimme että kaikki on kaikille mahdollista. Tätä täydennämme ajatuksella: se ei koskaan ole liian myöhäistä.