Puumalainen mainitsi myös ajankohtaisen epidemiatilanteen ja sen, että tänään on raportoitu noin 10 000 uutta koronatartuntaa.

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy hyvin nopeasti linjata, miten suhtaudumme omikronmuunnoksen nopeaan leviämiseen ja minkälaisia tehokkaita torjuntatoimenpiteitä tarvitaan.

Vaikka omikronin aiheuttamista pitkäaikaisen koronan haitoista saadaan tietoa vasta viiveellä, torjuntatoimet on Puumalaisen mukaan tehtävä välittömästi.

Tähän asti esimerkiksi 5-11-vuotiaiden lasten rokotuskattavuus on vain 2,5 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen kotimaisen konsensuslausuman pitkäkestoisesta covid-19-taudista (long covid).

Asiantuntijaryhmän lausumasta selviää, että määritelmästä riippuen pitkäkestoinen covid-19 ilmenee noin joka toisella aikuisella koronainfektion jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta. Esiintyvyys on suurempi sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen, mutta sairaus voi ilmetä myös vähäoireisen tai oireettoman infektion jälkeen.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roineen mukaan long covidin tautimekanismeista tiedetään jo erittäin paljon.

– Virus infektoi laajalti eri kudoksia johtaen suoraan kudostuhoon sekä virusinfektion, että liian voimakkaan immuunipuolustusvasteen ansiosta. Virus infektoi sekä hermosoluja että hermoston tukikudosta.

Viimeksi mainittu selittänee pääosan aivoperäisistä oireista.

– Viruksen on osoitettu pääsevän nenän kautta aivoihin hajukäämeistä, joiden tulehduksellisia muutoksia nähdään myös aivojen magneettitutkimuksessa.

– Virus hakeutuu verisuonten seinämiin, joita immuunivaste vaurioittaa ja aiheuttaa verihyytymiä ja hapenpuutetta. Hyytymisaktivaatio ja pienten suonten tukokset on luontevasti osoitettu useassa eri elinjärjestelmässä, myös keuhkoissa, sydämessä ja aivoissa.

Long covidin oireet voivat jatkua suoraan infektion alusta tai ilmetä viiveellä. Useimmiten ne jatkuvat suoraan.

– Oireet pahenevat tyypillisesti rasituksen seurauksena ja vaihtelevat jaksottaisesti.

Oirekirjoon kuuluu sekä subjektiivisia että objektiivisia oireita: uupumus, heikkous, haju- ja makuaistin häiriö, hengenahdistus, rintakipu, nopealyöntisyys, huonovointisuus rasituksen jälkeen, kognitiiviset häiriöt sekä ahdistuneisuus ja masennus.

Kognitiiviset häiriöt heikentävät yhdessä uupumuksen kanssa eniten long covid -potilaiden työ- ja toimintakykyä. Häiriöt on pystytty paikallistamaan otsa- ja päälaen lohkon toiminnan häiriöiksi sekä rakenteellisista vaurioista saatuihin löydöksiin muun muassa aivojen magneettikuvauksessa.

Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan long covid -potilaille tarvitaan yhtenäiset korvauskriteerit niin Kelasta kuin vakuutusyhtiöiltä.

– Nämä potilaat ovat väliinputoajia ja he ovat kokeneet syrjintää sekä epätasa-arvoista kohtelua myös terveydenhuollossa.