Pääministeri toistaa kirjeessä vanhoja huolenaiheitaan Belgialle mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista ja oikeudellisista seurauksista ja esittää huolta myös siitä, että varojen kanssa kiireessä eteneminen voisi estää rauhansopimuksen syntymisen.

-  Kiirehtiminen ehdotetun korvauslainajärjestelyn kanssa aiheuttaisi sivuvaikutuksena sen, että me EU:ssa käytännössä estäisimme mahdollisen rauhansopimuksen syntymisen, pääministeri kirjoitti.

-  Varoja ei voi käyttää yhtä aikaa useisiin eri tarkoituksiin. Joko ne pidätetään Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamista varten, tai ne käytetään nyt sodan kustannusten kattamiseen tai Ukrainan perusbudjetin rahoittamiseen, hän lisäsi.

UKRAINALLE annettavassa sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla ja jonka Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia. Lainan on arvioitu kattavan Ukrainan kuluja ainakin muutaman vuoden ajaksi.

Maa on pelännyt muun muassa Venäjän mahdollisia oikeustoimia ja vastatoimia Belgialle, jotka voisivat olla hintavia. Maa on myös huolissaan sitä, että jos pakotteet syystä tai toisesta laukeaisivat, Venäjä vetäisi varansa heti pois Euroopasta ja lasku lankeaisi Belgian maksettavaksi.

De Wever totesikin kirjeessään, että EU:n pitäisi pohtia myös muita vaihtoehtoja Ukraina-tuelle. Hän myös toteaa kirjeensä lopuksi, että jotta Belgia voi antaa vihreää valoa lainalle, sen huoliin tulee vastata täysin.

Hänen mukaansa tähän kuuluvat täydet takuut muilta jäsenmailta siitä, että ne suostuvat korvaamaan taloudelliset riskit, mikäli Venäjä saa varansa takaisin.

EU-komissio on esittänyt vaihtoehtoina Ukrainan rahoitukselle myös jäsenmaiden budjeteistaan Ukrainalle annettavaa suoraa rahoitusta tai EU:n yhteisvelkaa. Näillä on kuitenkin vain vähän kannatusta jäsenmaiden piirissä. Esimerkiksi Suomi on nähnyt jäädytetyt venäläisvarat parhaimpana ja oikeudenmukaisimpana vaihtoehtona.

EU-KOMISSION puheenjohtaja von der Leyen tähdensi myös keskiviikkona pitämässään puheessa, että EU:n veronmaksajien rahat eivät yksin voi kattaa koko rahoitusta Ukrainalle.

-  En näe mitään skenaariota, jossa vain eurooppalaiset veronmaksajat yksin maksaisivat laskun, von der Leyen sanoi.

Politico-lehti kertoi keskiviikkona, että EU-komissio on valmistellut myös varasuunnitelmaa siltä varalta, että Belgia ei anna lainalle vihreää valoa vielä joulukuussa.

Lehden mukaan yksi kannatusta keräävä vaihtoehto on niin sanottu siltarahoituslaina, joka rahoitettaisiin EU:n yhteisellä velanotolla ja jonka avulla Ukraina pysyisi toimintakykyisenä ainakin ensi vuoden alun ajan. Tämä antaisi lisäaikaa täysimittaisen korvauslainajärjestelyn luomiselle Venäjän varoja käyttäen.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 11.02.