Yhteistoimintalain muutoksia valmisteleva työryhmä käsitteli eilen päättyneellä toisella toimikaudellaan selvityshenkilö Jukka Ahtelan tekemää selvitystä hallintoedustuksen muutostarpeista.

Palkansaajajärjestöt STTK, SAK ja Akava jättivät yhteisesti omat näkemyksensä työryhmän muistioon. Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutoksia hallintoedustuksen osalta arvioidaan kevään puoliväliriihessä.

– Tällä hetkellä henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa on järjestettävä yli 150 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Muissa Pohjoismaissa raja on 25-35 henkilöä. Hallintoedustuksen soveltamisrajaa tulisi Suomessa laskea muiden Pohjoismaiden tasolle, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo tiedotteessa.

– Tämä parantaisi merkittävästi tiedonkulkua ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia pienemmissäkin yrityksissä. Jos tämä alaraja otettaisiin käyttöön, lain kattavuus paranisi huomattavasti ja laki koskisi noin 4 200 yritystä ja 860 000 palkansaajaa, Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto sanoo tiedotteessa.

– Emme kannata tätä, vaan kaikkien lain soveltamisalaan kuuluvien yritysten pitää toimia samoilla periaatteilla, Kannisto sanoo.

STTK muistuttaa, että henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Se vahvistaa tuottavuutta, lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta ja sitouttaa henkilöstöä.

– Hyvin toteutettu hallintoedustus vahvistaa yritystä, lisää avoimuutta, luottamusta ja osallistumista sekä jouduttaa tiedonkulkua. Se myös tehostaa muutoksiin valmistautumista ja lisää henkilöstön aktiivisuutta. Ne kaikki ovat yrityksen kilpailukyvyn kannalta olennaisia, Akavan Kannistokin sanoo.

MAHDOLLISUUTTA henkilöstön hallintoedustukseen käytetään STTK:n tilaaman selvityksen perusteella verrattain vähän. Merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.

– Olisi tärkeää pohtia, pitäisikö hallintoedustuksen toteuttamatta jättäville yrityksille asettaa jonkinlaisia sanktioita. Noin neljäsosa lain velvoittamista yrityksistä ei toteuta minkäänlaista hallintoedustusta, eikä tälle oikein voida mitään nykyisin, Akavan Kannisto sanoo.

STTK huomauttaa, että sen lisäksi, että henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin, järjestetään se usein yrityksen näennäiseen hallintoelimeen, kuten laajennettuun johtoryhmään, ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia.

– Henkilöstön hallintoedustus tulisi järjestää ensisijaisesti hallituksessa, ja osapuolet voisivat halutessaan sopia hallintoedustuksen järjestämisestä muussa yrityksen toimielimessä, joka kattaa yrityksen kaikki liiketoiminta-alueet, Rantala sanoo.

STTK:n mielestä henkilöstöedustajan pitää toimia toimielimen varsinaisena jäsenenä ja olla oikeutettu osallistumaan päätöksentekoon samassa laajuudessa kuin muutkin toimielimen jäsenet. Myös hallintoedustukseen liittyvää neuvotteluprosessia pitäisi STTK:n mielestä selkeyttää ja sanktiojärjestelmää vahvistaa.

SUOMEN YRITTÄJÄT taas painottaa, että henkilöstön hallintoedustuksen kehittämisessä pitää huomioida yritysten erilaisuus. Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsovat muistioon jättämässään yhteisessä kommentissaan, ettei hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä ole tarpeen muuttaa.

– Pienissä yrityksissä luottamus ja tiedonkulku toimivat jo tällä hetkellä erittäin hyvin. Yrittäjät huomioivat työntekijät päätöksenteossa ja keskustelua käydään jatkuvasti. Emme tarvitse työpaikoille jäykkää sääntelyä, vaan joustavuutta toteuttaa edustus yrityksen johtamisjärjestelmään sopivalla tavalla, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen yrittäjistä sanoo tiedotteessa.

Työryhmän muistiossa on nostettu esiin hallintoedustuksen tavoitteet, suhde muihin osallistumisjärjestelmiin sekä yritysten erilaisuuden ja johtamis- ja hallintojärjestelmien variaation huomioiminen.

– Pienemmissä yrityksissä hallinto on usein organisoitu siten, ettei hallintoedustuksen toteuttaminen yhden nimenomaisen laissa säädetyn mallin mukaisesti olisi kenenkään kannalta järkevää, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Uutista täydennetty klo 11.55 Akavan ja Suomen yrittäjien kommenteilla.