– Onnistuneella yt-lain uudistuksella voidaan merkittävästi vaikuttaa työrauhan säilymiseen työpaikoilla, johtaja Katarina Murto arvioi.

Tilastokeskus on julkaissut viime vuoden työtaistelutilastot. Viime vuonna työtaistelujen määrä kasvoi, ja yleisimpinä syinä olivat alan työehtosopimus, muu syy ja työnjohto.

Työtaistelujen määrä on kuitenkin vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kansainvälinen vertailu osoittaa myös, että Suomessa työtaistelujen vuoksi menetettyjä työpäiviä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

– STTK uskoo vahvasti sopimusyhteiskuntaan ja siihen, että neuvottelemalla ja sopimalla rakennetaan pitkäjänteisiä ja kestäviä ratkaisuja. Työtaistelu on aina viimesijainen keino, Murto korostaa tiedotteessa.

STTK:ssa ei uskota, että työtaistelut vähenisivät rajoittamalla oikeuksia tai lisäämällä rangaistuksia. Lakkojen vähentämiseksi toimivin keino olisi analysoida tarkasti niiden syyt.

– Neuvottelukulttuuria tulisi edistää kaikilla tasoilla, Murto painottaa.

STTK korostaa, että poliittisten työtaisteluiden välttämiseksi paras keino on kunnioittaa aitoa kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua.

– Kolmikannassa työnantaja- tai palkansaajapuolella ei tarvitse olla veto-oikeutta, mutta valmisteluun ja lopputulokseen on voitava aidosti vaikuttaa. Jos kolmikantavalmistelu ei tuota tulosta, eduskunnalla on lainsäädäntövalta.

Murto toteaa, että Suomi on isojen uudistusten äärellä.

– Tarvitsemme pitkäjänteistä vaikuttavaa, vakauttavaa ja vakuuttavaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta ja neuvottelutaitoja on lainsäädäntövalmistelussa järkevä hyödyntää. Lainsäädäntövalmistelulle on varattava riittävä aika asian laatuun ja laajuuteen nähden. Myös etu- ja jälkikäteisvaikutusarviointeihin on panostettava, Murto korostaa.