Stubb mainitsi avajaispuheessaan eduskunnalle tulevasta ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksestä, jonka tarkempi aikataulu on vielä avoin.

Tiedotustilaisuudessa hän kommentoi, että selontekojen normisykli (kerran neljässä vuodessa) on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja rytmissä auttamatta liian hidas.

– Peruslinjoja ei varmaankaan tarvitse muuttaa, mutta lähialueiden, euroatlanttisten suhteiden ja keskisuurten valtioiden vaikutusta uuteen maailmanjärjestykseen on hyvä tarkastella.

– Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa määrittelee tällä hetkellä ideologinen MAGA-näkemys, joka vähättelee kansainvälistä oikeutta, liberaalia maailmanjärjestystä ja esimerkiksi Euroopan unionia. Tästä olemme heidän kanssaan eri mieltä.

PRESIDENTTI korosti ulkopoliittista pragmatismia: pitää valita taistelunsa ja hyväksyä se, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. Yhtä selvää kuitenkin on, ettei esimerkiksi ydinasevarustelu hyödytä maailmaa missään muodossa eikä kenenkään harjoittamana.

– Suhde Yhdysvaltoihin on murroksessa, ja siinä pitää luovia. Toisaalta nyt on myös Euroopan hetki nousta esiin vahvempana, ja siinäkin on onnistuttu, hän sanoi viitaten Mercosur- ja Intian kauppasopimuksiin.

Kysymys Yhdysvaltain luotettavuudesta on Stubbin mukaan Euroopan ja Naton osalta ”haasteellinen”.

– Hyvä uutinen on se, että Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen suhde on hyvinkin vahva. On Yhdysvaltain intresseissä, että eturintaman maa pystyy puolustamaan itseään Venäjää vastaan, ja siihen kuuluvat olennaisena osana puolustusteollisuuden kaupat.

Stubb painotti myös arktisen turvallisuuden vahvistamista. Hänen mukaansa Naton piirissä valmistellaan uutta arktisen alueen sotaharjoitusta.

– Nähtäväksi jää, meneekö Suomi siihen mukaan ja jos, niin missä vaiheessa.

UKRAINAN sota on jatkunut pian neljä vuotta – tai jos sodan katsotaan alkaneen Krimin valtauksesta, 12 vuotta. Stubbin mukaan keskittyminen Yhdysvaltoihin ei ole pois Ukrainan tukemisesta ja rauhanneuvotteluista, päinvastoin.

Stubb sanoi, että Venäjän ja Vladimir Putinin kaikki strategiset sotatavoitteet ovat epäonnistuneet:

– Ukraina piti venäläistää ja liittää osaksi sitä; niin ei ole tapahtunut. Naton laajeneminen piti välttää; Suomesta ja Ruotsista tuli jäseniä, ja Naton raja Venäjän kanssa tuplaantui. Euroopan puolustusmenot ja -valmius tuli pitää matalana; nyt menot nostetaan viiteen prosenttiin, hän luetteli.

Ja vaikka Venäjällä ei tunnetusti juuri piitata kaatuneiden määrästä ja muista tappioista, Stubb painotti, että pelkästään viime joulukuussa kuoli 34 000 venäläistä sotilasta, pääosin Ukrainan droonihyökkäyksissä.

– Alueita ei ole pystytty valtaamaan kuin hyvin vähän ja hitaasti, ja ensi kertaa Venäjä ei pysty rekrytoimaan enemmän sotilaita kuin mitä se menettää. Kun tähän yhdistetään talouden nollakasvu, 16 prosentin velan korot ja inflaation tuplaluvut, Venäjällä ei ole varaa lopettaa sotaa. Venäjällä ei ole kortteja, ja se on viesti, jota viemme myös Yhdysvalloille, Stubb latasi.

STUBB ei uskonut, että Ukrainaan saadaan rauha vielä tällä viikolla Abu Dhabissa käytävissä neuvotteluissa.

– Mutta jos tästä kaikesta kauheudesta haetaan jotain hopeareunusta, se on siinä, että Ukrainasta tulee jossain vaiheessa EU-jäsen. Se tulee saamaan historian suurimman jälleenrakennuspaketin ja turvatakuut Yhdysvalloilta. Sen, onko ratkaisu oikeudenmukainen, voivat sanoa vain ukrainalaiset – mutta ainakin Ukrainasta tulee pysyvästi eurooppalainen maa.

Putinin viimeksi lupaama viikon tulitauko piti kaksi päivää, ja se rikottiin, kun Naton pääsihteeri Mark Rutte vieraili Kiovassa. Venäjä teki vuoden toistaiseksi suurimmat iskut Ukrainaan juuri tiistaina.

– Vaikea pukea sanoiksi, mitä tällaisesta häikäilemättömyydestä ajattelen. Putin on valehdellut ja valehtelee kerta toisensa jälkeen. Tämä ja lukuisat muut vastaavat tapahtumat voi kyllä nähdä osoituksena siitä, että ehkä Venäjä ei tosissaan halua rauhaa, Stubb kommentoi.