Politiikka

Superin Paavola erittäin huolissaan hoitajien työehdoista: ”Ihmisten mieliä alettu manipuloida”

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Maakunta- ja sotelait yhdistettynä laajaan vaalinnanvapauteen tulevat lisäämään työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa. Näin katso Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer lausunnossaan hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Super myös huomauttaa, että yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat. Yksityisten yritysten voimakas lisääminen vähentää työntekijöiden määrää, heikentää työntekijöiden asemaa ja siirtää suuren osan sote-palveluihin ohjattavista varoista yritysten markkinointikustannuksiin ja näiden yritysten osakkeenomistajien voittoihin.

Super varoittaa, että suuri osa voitoista tulee siirtyy ulkomaisille pääomasijoittajille.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi Demokraatille, että hoitajien työssä suurin uhkakuva soteuudistuksen myötä on tes-shoppailu.

– Kyllähän meillä nyt joka puolella sanotaan, että tulevien työehtosopimusten pitää olla kilpailukykyisiä. Se on sama, kumpi siitä puhuu, yksityinen vai kunta. Tässä alkaa näyttää siltä, että sairaiden, lasten tai vammaisten hoito on ikään kuin toissijaista työtä. Aletaan manipuloida ihmisten mieliä, että siitä ei tarvitse maksaa, jos se ei ole samalla lailla tuottavaa kuin muu työ, Paavola jyrähtää.

 ”Levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta.”

Hän kysyy, kuka Suomessa kävisi työssä, jos sairaita ja lapsia ei joku hoitaisi. Paavola kuvaa, miten kuljetaan ”taannehtivaan maailmaan”, jos aletaan yht’äkkiä kuvitella, että naisten on tehtävä tämä vapaaehtoisesti.

– Jos aletaan ajatella sillä lailla, että kaikkien hoitajien palkkaa voidaan tes-muutoksilla heikentää, sehän on todella suuri yhteiskunnallinen ajatusmuutos yhtäkkiä. Se tarkoittaisi, että jos on niin pieni palkka, alat jo miettiä, kannattaako minun olla töissä, Paavola sanoo.

– Yhteiskunnan pitää ymmärtää tällä hetkellä, että jos havittelemme 72 prosentin työllisyyttä vähän yli 5 miljoonaisessa kansassa, se tarkoittaa, että kaikki ovat työssä, eivät vain miehet. Kuvitellaan, että palkkaa voi pienentää ja levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta. Tämä on hurjan suuri asia, jos yhtäkkiä näin suuren porukan palkkoja aletaan raunioittamaan.

”Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät?”

Tällä hetkellä valtaosa hoiva-alan työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Heitä siis koskee kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.

Paavolan huoli on, mitä tessille tapahtuu, jos kunta ei jatkossa voi olla palvelun tuottaja vaan palvelut yhtiöitetään.

– Kyllähän tämä hallitus voi luoda sellaisenkin mallin, että on osakeyhtiö, joka on palvelulaitoksen omistuksessa ja se on yhteiskunnallinen yritys. Silloin sitä ei koskettaisi yksityiset pelisäännöt ja se olisi meistäkin erittäin hyvä, mutta tätä odotellessa.

Paavola kuitenkin näkee, että viimeaikaiset hallitukselta tulleet viestit ovat painottaneet yritysmaailman autuutta

– Silloin sieltä tulee yksityispuolen tessit, Paavola sanoo, ja huomauttaa perään myös, että kuntapuolellakin puhutaan nykyisin paljon kilpailukyvystä, mikä sekin viittaa haluun heikentää työntekijöiden etuja.

– Jos palkkakustannuksia huomattavasti pienennetään, se tarkoittaa aivan eittämättä koko maan verotulojen pienenemistä. Silloin koko tämä maa kärsii siitä, Paavola toteaa.

– Meidän pitää pitää huolta, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka huolehtii sairaista ja vanhuksista täysmääräisesti sekä siitä, ihmiset, jotka ovat töissä, ovat oikeutettuja oikeaan palkkaan.

– Tällä hetkellä meidän jäsenistön palkat ovat niin pieniä, että ei heille mitään säästöä siitä jää. Tessit tulevat vaihtumaan ja kilpailukyvystä puhuminen tarkoittaa aina palkansaajan aseman heikennystä. Ymnmärtävätkö poliittiset päättäjät, jos he yhtäkkiä heikentävät palkkoja, mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa koko hoitoalalle ja valtion verotuloille?

 ”Mutta kun tämä on niin politiikkaa.”

Paavola varoittaa, että nyt ollaan synnyttämäsä perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät matalapalkkatyötä ja sitten ihmetellään, miksi on niin paljon sosiaalisia ongelmia.

Superin puheenjohtajan mukaan Superin ja hoitohenkilöstön pitää nyt avata kaikille kansalaisille entistä enemmän sitä, mitä hoitajien palkkojen alasajo voi tehdä koko hoivatyölle.

– Emme voi kuvitella, että luomme yhteiskuntaa, jossa palvelua saava yksilö joutuu entistä enemmän maksamaan.

Hän viittaa Islantiin, jossa terveyspalvelujen yksityistäminen johti Paavolan mukaan pitkäaikaissairaiden jäämiseen systeemin ulkopuollle.

– Islannissa on suuria ongelmia. Kulut ovat nousseet valtaisasti. Jos täällä (Suomessa) halutaan hallittua sote-uudistusta, johon kuuluvat myös työntekijöiden palkat ja arvontanto, nyt tehdään liian suurella vauhdilla. Ei yhteiskuntaa pysty rakentamaan sormia napsauttamalla.

Paavola ottaisi takapakkia ja tekisi vain sote-uudistuksen, ilman valinnanpautta.

– Järkevästi ensin luotaisiin sote-alueet ja sitten vasta katsottaisiin, mikä on valinnanvapauden mahdollisuus. Mutta kun tämä on niin politiikkaa, siinä ei paljon ammattiyhdistystä kuunnella.

– Ei voi olla niin, että osastolla A1 on peruspalvelusetelillä oleva ja jossain huoneessa sellainen, joka on palvelusetelillä ja maksaa siihen paljon lisää. Emme voi eriarvoistaa vanhuksia ja sairaita. Hyvinvointivaltion eetos on, että palvelut ovat tasa-arvoisia kaikille.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat