Superin Paavola erittäin huolissaan hoitajien työehdoista: ”Ihmisten mieliä alettu manipuloida”

Kuva: Kari Hulkko

Maakunta- ja sotelait yhdistettynä laajaan vaalinnanvapauteen tulevat lisäämään työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa. Näin katso Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer lausunnossaan hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Super myös huomauttaa, että yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat. Yksityisten yritysten voimakas lisääminen vähentää työntekijöiden määrää, heikentää työntekijöiden asemaa ja siirtää suuren osan sote-palveluihin ohjattavista varoista yritysten markkinointikustannuksiin ja näiden yritysten osakkeenomistajien voittoihin.

Super varoittaa, että suuri osa voitoista tulee siirtyy ulkomaisille pääomasijoittajille.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi Demokraatille, että hoitajien työssä suurin uhkakuva soteuudistuksen myötä on tes-shoppailu.

– Kyllähän meillä nyt joka puolella sanotaan, että tulevien työehtosopimusten pitää olla kilpailukykyisiä. Se on sama, kumpi siitä puhuu, yksityinen vai kunta. Tässä alkaa näyttää siltä, että sairaiden, lasten tai vammaisten hoito on ikään kuin toissijaista työtä. Aletaan manipuloida ihmisten mieliä, että siitä ei tarvitse maksaa, jos se ei ole samalla lailla tuottavaa kuin muu työ, Paavola jyrähtää.

 ”Levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta.”

Hän kysyy, kuka Suomessa kävisi työssä, jos sairaita ja lapsia ei joku hoitaisi. Paavola kuvaa, miten kuljetaan ”taannehtivaan maailmaan”, jos aletaan yht’äkkiä kuvitella, että naisten on tehtävä tämä vapaaehtoisesti.

– Jos aletaan ajatella sillä lailla, että kaikkien hoitajien palkkaa voidaan tes-muutoksilla heikentää, sehän on todella suuri yhteiskunnallinen ajatusmuutos yhtäkkiä. Se tarkoittaisi, että jos on niin pieni palkka, alat jo miettiä, kannattaako minun olla töissä, Paavola sanoo.

– Yhteiskunnan pitää ymmärtää tällä hetkellä, että jos havittelemme 72 prosentin työllisyyttä vähän yli 5 miljoonaisessa kansassa, se tarkoittaa, että kaikki ovat työssä, eivät vain miehet. Kuvitellaan, että palkkaa voi pienentää ja levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta. Tämä on hurjan suuri asia, jos yhtäkkiä näin suuren porukan palkkoja aletaan raunioittamaan.

”Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät?”

Tällä hetkellä valtaosa hoiva-alan työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Heitä siis koskee kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.

Paavolan huoli on, mitä tessille tapahtuu, jos kunta ei jatkossa voi olla palvelun tuottaja vaan palvelut yhtiöitetään.

– Kyllähän tämä hallitus voi luoda sellaisenkin mallin, että on osakeyhtiö, joka on palvelulaitoksen omistuksessa ja se on yhteiskunnallinen yritys. Silloin sitä ei koskettaisi yksityiset pelisäännöt ja se olisi meistäkin erittäin hyvä, mutta tätä odotellessa.

Paavola kuitenkin näkee, että viimeaikaiset hallitukselta tulleet viestit ovat painottaneet yritysmaailman autuutta

– Silloin sieltä tulee yksityispuolen tessit, Paavola sanoo, ja huomauttaa perään myös, että kuntapuolellakin puhutaan nykyisin paljon kilpailukyvystä, mikä sekin viittaa haluun heikentää työntekijöiden etuja.

– Jos palkkakustannuksia huomattavasti pienennetään, se tarkoittaa aivan eittämättä koko maan verotulojen pienenemistä. Silloin koko tämä maa kärsii siitä, Paavola toteaa.

– Meidän pitää pitää huolta, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka huolehtii sairaista ja vanhuksista täysmääräisesti sekä siitä, ihmiset, jotka ovat töissä, ovat oikeutettuja oikeaan palkkaan.

– Tällä hetkellä meidän jäsenistön palkat ovat niin pieniä, että ei heille mitään säästöä siitä jää. Tessit tulevat vaihtumaan ja kilpailukyvystä puhuminen tarkoittaa aina palkansaajan aseman heikennystä. Ymnmärtävätkö poliittiset päättäjät, jos he yhtäkkiä heikentävät palkkoja, mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa koko hoitoalalle ja valtion verotuloille?

 ”Mutta kun tämä on niin politiikkaa.”

Paavola varoittaa, että nyt ollaan synnyttämäsä perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät matalapalkkatyötä ja sitten ihmetellään, miksi on niin paljon sosiaalisia ongelmia.

Superin puheenjohtajan mukaan Superin ja hoitohenkilöstön pitää nyt avata kaikille kansalaisille entistä enemmän sitä, mitä hoitajien palkkojen alasajo voi tehdä koko hoivatyölle.

– Emme voi kuvitella, että luomme yhteiskuntaa, jossa palvelua saava yksilö joutuu entistä enemmän maksamaan.

Hän viittaa Islantiin, jossa terveyspalvelujen yksityistäminen johti Paavolan mukaan pitkäaikaissairaiden jäämiseen systeemin ulkopuollle.

– Islannissa on suuria ongelmia. Kulut ovat nousseet valtaisasti. Jos täällä (Suomessa) halutaan hallittua sote-uudistusta, johon kuuluvat myös työntekijöiden palkat ja arvontanto, nyt tehdään liian suurella vauhdilla. Ei yhteiskuntaa pysty rakentamaan sormia napsauttamalla.

Paavola ottaisi takapakkia ja tekisi vain sote-uudistuksen, ilman valinnanpautta.

– Järkevästi ensin luotaisiin sote-alueet ja sitten vasta katsottaisiin, mikä on valinnanvapauden mahdollisuus. Mutta kun tämä on niin politiikkaa, siinä ei paljon ammattiyhdistystä kuunnella.

– Ei voi olla niin, että osastolla A1 on peruspalvelusetelillä oleva ja jossain huoneessa sellainen, joka on palvelusetelillä ja maksaa siihen paljon lisää. Emme voi eriarvoistaa vanhuksia ja sairaita. Hyvinvointivaltion eetos on, että palvelut ovat tasa-arvoisia kaikille.

MT: Suomen Yrittäjissä alkaa keskiviikkona yt-neuvottelut

Kuva: Kari Hulkko

Suomen Yrittäjät vie läpi enintään yhdeksää henkilöä koskevat yt-neuvottelut osana säästöohjelmaansa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Yt-neuvottelut alkavat keskiviikkona ja johtuvat lehden mukaan järjestön jäsenmäärän laskusta. Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on ollut viime vuosina noin 115 000.

Suomen Yrittäjien toimistossa on Brysselin toimisto mukaan lukien 71 työntekijää.

Säästöohjelmasta tiedotettiin jo viikko sitten.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnilta peritty toimeentulotuki ruuhkauttaa edelleen Kelaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan valtuutetut korostavat, että sekä toimistoissa että puhelinpalvelussa täytyy olla riittävästi henkilökuntaa.
Valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoo, että etenkin kiireellisissä tapauksissa, kuten lääkeasioissa Kelaan täytyy saada yhteys.

Kela on jo lisännyt toimeentulotuen kanssa työskentelevien määrää esimerkiksi jatkamalla määräaikaisten työsuhteita. Kela palkkaa myös lisää hakemusten käsittelijöitä.

– Saimme arvion, minkä mukaan ruuhka hellittäisi kuukauden sisällä, Sarkomaa kertoo.

Lain mukaan hakemus pitäisi käsitellä seitsemässä arkipäivässä.

Kelan palvelut ovat ruuhkautuneet, koska perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen piti valtuutetuille tilannekatsauksen asiasta tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Ministeri Vehviläinen: Komiteatyöskentelyyn palaamista pohditaan työryhmässä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo asettaneensa vuosi sitten työryhmän, joka pohtii muun muassa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn ottamista uudelleen käyttöön lainvalmistelussa. Työryhmän tuloksia kuullaan Vehviläisen mukaan maaliskuun lopulla.

Ministerin mukaan voi kuitenkin olla, että komiteatyöskentely ei istu nykyiseen työhön sellaisessa roolissa kuin se ennen on ollut.

Keskusta, SDP ja RKP ottaisivat komiteat uudelleen käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävissä ja kauaskantoisissa hankkeissa. Komiteatyössä kuullaan laajasti eri asiantuntijoita ja viiteryhmiä.

Komiteatyö edellyttää puolueiden mielestä kussakin hankkeessa huolellista esiselvitystä. RKP:n mielestä tärkeää olisi, että esitysten tasa-arvoa koskevat, taloudelliset, kielelliset ja muut merkittävät vaikutukset arvioidaan kunnolla jo aikaisessa valmisteluvaiheessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa myös kuulla, mitä työryhmä komiteoihin palaamisesta ehdottaa.

– Sen jälkeen sitten tehdään päätöksiä, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

Kokoomuksen Häkkänen haluaa selvityksen perustuslain roolista lainvalmistelussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen käytti tiistaina eduskunnassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.

Hallituksen pitäisi teettää riippumaton selvitys perutuslain roolin vahvistamisesta lainvalmistelussa, ehdottaa kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheen lainvalmistelun laatua koskeneessa keskustelussa tiistaina eduskunnassa.

– Oikeusministeriön tulisi teettää riippumaton selvitys, jossa arvioidaan perustuslain roolia nykyisessä lainvalmistelussa ja miten sitä voidaan parantaa eri keinoin. Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Selvityksessä tulisi keskittyä erityisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon päällekkäisyyksiin, Häkkänen sanoo.

Lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

Hän muistuttaa, että vaikka lainvalmisteluvaiheeseen tarvitaan lisää panostuksia, niin perustuslain tulkinnasta päättää viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Häkkänen korostaa, että perustuslakivaliokunta on ollut yksimielinen kannanotoissaan ja tämä osoittaa, että puoluepolitiikka on saatu pidettyä sivussa perustuslain tulkinnasta.

– On pidettävä kirkkaana mielessä valtioneuvoston ja eduskunnan eri roolit. Lainsäädäntöesitysten perustuslain mukaisuuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tämä tulisi muistaa erityisesti uusien ilmiöiden ja välttämättömien rakenneuudistusten yhteydessä, joissa monesti perustuslakivaliokunnan aiemmasta käytännöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainvalmistelijoille.

Häkkäsen mukaan lainvalmisteluvaiheessa ei tulisi myöskään liian herkästi kaataa esityksiä.

– Hallituksen on uskallettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perustuslakivaliokunnan linjattavaksi. Tämä vahvistaa oikeusvaltiota suojaavan perustuslain valvonnan uskottavuutta ja pitää perustuslain rajat selkeinä, Häkkänen muistuttaa.

”Sivistyskunnassa tarvitaan sosialidemokraattista ääntä” – Mikko Salmi ehdolle kuntavaaleihin Ouluun

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi lähtee SDP:n ehdokkaaksi kuntavaaleihin Oulussa. Hän on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa aikaisemminkin mutta luopui luottamustehtävästä tultuaan valituksi päätoimittajaksi.

– Silloin kun minut valittiin tiesin, että lehdessä on edessä isot mullistukset kuten siirtyminen uutislehdestä viikkolehteen. Siinä saumassa oli hyvin tärkeää, että kaikki fokus oli Demokraatissa. Nyt lehden arki mahdollistaa sen, että pystyn osallistumaan täysipainoisesti valtuustotyöskentelyyn Oulussa, Salmi sanoo.

Hän kertoo lähteneensä ehdolle SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen toivomuksesta. Päätös syntyi maanantaina.

Kaupunginvaltuustoissa tarvitaan kaikki voimat vastustamaan eriarvoistumista.

– Eilen otettiin vaalikuva ja allekirjoitin ehdokassitoumuksen. Ajattelen, että kannustan omalla esimerkilläni ihmisiä, jotka kokevat paloa oman kotikaupunkinsa asioiden edistämiseen. Tuleva kunta on sivistyskunta ja me olemme sivistyspuolue, siellä tarvitaan sosialidemokraattista ääntä.

Salmi uskoo, että SDP:llä on mahdollisuus erittäin hyvään vaalitulokseen.

– Haluan olla siinä omalla pienellä panoksellani mukana. Tilanteessa, jossa Suomi on luisumassa entistä eriarvoisempaan suuntaan, tarvitaan kaikki voimat kaupunginvaltuustoihin ympäri Suomen vastustamaan tätä kehitystä.

Salmi sai vuonna 2012 kuntavaaleissa Oulussa 812 ääntä.

Hän kertoo vetäytyvänsä kolumnien kirjoittamisesta Demokraatti-lehteen maaliskuun alusta vaaleihin asti.

Keskustelua aiheesta