Superin Paavola erittäin huolissaan hoitajien työehdoista: ”Ihmisten mieliä alettu manipuloida”

Kuva: Kari Hulkko

Maakunta- ja sotelait yhdistettynä laajaan vaalinnanvapauteen tulevat lisäämään työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa. Näin katso Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer lausunnossaan hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Super myös huomauttaa, että yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat. Yksityisten yritysten voimakas lisääminen vähentää työntekijöiden määrää, heikentää työntekijöiden asemaa ja siirtää suuren osan sote-palveluihin ohjattavista varoista yritysten markkinointikustannuksiin ja näiden yritysten osakkeenomistajien voittoihin.

Super varoittaa, että suuri osa voitoista tulee siirtyy ulkomaisille pääomasijoittajille.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi Demokraatille, että hoitajien työssä suurin uhkakuva soteuudistuksen myötä on tes-shoppailu.

– Kyllähän meillä nyt joka puolella sanotaan, että tulevien työehtosopimusten pitää olla kilpailukykyisiä. Se on sama, kumpi siitä puhuu, yksityinen vai kunta. Tässä alkaa näyttää siltä, että sairaiden, lasten tai vammaisten hoito on ikään kuin toissijaista työtä. Aletaan manipuloida ihmisten mieliä, että siitä ei tarvitse maksaa, jos se ei ole samalla lailla tuottavaa kuin muu työ, Paavola jyrähtää.

 ”Levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta.”

Hän kysyy, kuka Suomessa kävisi työssä, jos sairaita ja lapsia ei joku hoitaisi. Paavola kuvaa, miten kuljetaan ”taannehtivaan maailmaan”, jos aletaan yht’äkkiä kuvitella, että naisten on tehtävä tämä vapaaehtoisesti.

– Jos aletaan ajatella sillä lailla, että kaikkien hoitajien palkkaa voidaan tes-muutoksilla heikentää, sehän on todella suuri yhteiskunnallinen ajatusmuutos yhtäkkiä. Se tarkoittaisi, että jos on niin pieni palkka, alat jo miettiä, kannattaako minun olla töissä, Paavola sanoo.

– Yhteiskunnan pitää ymmärtää tällä hetkellä, että jos havittelemme 72 prosentin työllisyyttä vähän yli 5 miljoonaisessa kansassa, se tarkoittaa, että kaikki ovat työssä, eivät vain miehet. Kuvitellaan, että palkkaa voi pienentää ja levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta. Tämä on hurjan suuri asia, jos yhtäkkiä näin suuren porukan palkkoja aletaan raunioittamaan.

”Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät?”

Tällä hetkellä valtaosa hoiva-alan työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Heitä siis koskee kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.

Paavolan huoli on, mitä tessille tapahtuu, jos kunta ei jatkossa voi olla palvelun tuottaja vaan palvelut yhtiöitetään.

– Kyllähän tämä hallitus voi luoda sellaisenkin mallin, että on osakeyhtiö, joka on palvelulaitoksen omistuksessa ja se on yhteiskunnallinen yritys. Silloin sitä ei koskettaisi yksityiset pelisäännöt ja se olisi meistäkin erittäin hyvä, mutta tätä odotellessa.

Paavola kuitenkin näkee, että viimeaikaiset hallitukselta tulleet viestit ovat painottaneet yritysmaailman autuutta

– Silloin sieltä tulee yksityispuolen tessit, Paavola sanoo, ja huomauttaa perään myös, että kuntapuolellakin puhutaan nykyisin paljon kilpailukyvystä, mikä sekin viittaa haluun heikentää työntekijöiden etuja.

– Jos palkkakustannuksia huomattavasti pienennetään, se tarkoittaa aivan eittämättä koko maan verotulojen pienenemistä. Silloin koko tämä maa kärsii siitä, Paavola toteaa.

– Meidän pitää pitää huolta, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka huolehtii sairaista ja vanhuksista täysmääräisesti sekä siitä, ihmiset, jotka ovat töissä, ovat oikeutettuja oikeaan palkkaan.

– Tällä hetkellä meidän jäsenistön palkat ovat niin pieniä, että ei heille mitään säästöä siitä jää. Tessit tulevat vaihtumaan ja kilpailukyvystä puhuminen tarkoittaa aina palkansaajan aseman heikennystä. Ymnmärtävätkö poliittiset päättäjät, jos he yhtäkkiä heikentävät palkkoja, mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa koko hoitoalalle ja valtion verotuloille?

 ”Mutta kun tämä on niin politiikkaa.”

Paavola varoittaa, että nyt ollaan synnyttämäsä perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät matalapalkkatyötä ja sitten ihmetellään, miksi on niin paljon sosiaalisia ongelmia.

Superin puheenjohtajan mukaan Superin ja hoitohenkilöstön pitää nyt avata kaikille kansalaisille entistä enemmän sitä, mitä hoitajien palkkojen alasajo voi tehdä koko hoivatyölle.

– Emme voi kuvitella, että luomme yhteiskuntaa, jossa palvelua saava yksilö joutuu entistä enemmän maksamaan.

Hän viittaa Islantiin, jossa terveyspalvelujen yksityistäminen johti Paavolan mukaan pitkäaikaissairaiden jäämiseen systeemin ulkopuollle.

– Islannissa on suuria ongelmia. Kulut ovat nousseet valtaisasti. Jos täällä (Suomessa) halutaan hallittua sote-uudistusta, johon kuuluvat myös työntekijöiden palkat ja arvontanto, nyt tehdään liian suurella vauhdilla. Ei yhteiskuntaa pysty rakentamaan sormia napsauttamalla.

Paavola ottaisi takapakkia ja tekisi vain sote-uudistuksen, ilman valinnanpautta.

– Järkevästi ensin luotaisiin sote-alueet ja sitten vasta katsottaisiin, mikä on valinnanvapauden mahdollisuus. Mutta kun tämä on niin politiikkaa, siinä ei paljon ammattiyhdistystä kuunnella.

– Ei voi olla niin, että osastolla A1 on peruspalvelusetelillä oleva ja jossain huoneessa sellainen, joka on palvelusetelillä ja maksaa siihen paljon lisää. Emme voi eriarvoistaa vanhuksia ja sairaita. Hyvinvointivaltion eetos on, että palvelut ovat tasa-arvoisia kaikille.

STTK-kysely: Työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut hienoisessa laskussa

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnatun kyselyn mukaan työntekijöiden vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat hienoisessa laskussa.

Kyselyn mukaan työpaikkojen vähenemistä odotti seuraavan puolen vuoden aikana noin 48 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 50 prosenttia.

Työpaikkojen arvioitiin nyt lisääntyvän 18 prosentilla työpaikoista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 13. Kolmannes vastaajista ei osannut arvioida kehitystä.

Työpaikkojen määrän odotettiin kasvavan eniten teollisuudessa, jossa 32 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän lisääntyvän. Kuntasektorilla puolestaan työpaikkojen määrän odotti vähentyvän 55 prosenttia vastaajista.

Työntekijöiden määrän vähentämiseen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita on käyty viimeisen puolen vuoden aikana työpaikoilla vähemmän kuin kysyttäessä samaa asiaa vuonna 2015. Nyt niitä oli käyty 30 prosentilla työpaikoista ja vuonna 2015 vastaavasti 37 prosentilla työpaikoista.

Vähiten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluita on ollut yksityisen palvelusektorin työpaikoilla (13 %). Eniten työpaikkojen vähentämiseen tähtääviä YT-neuvotteluita on käyty 1 000–4 999 hengen työpaikoilla (42 %). Vähiten niitä on käyty pienillä, alle 50 hengen työpaikoilla (21 %).

– Parantuneista talousodotuksista huolimatta työpaikoilla ei vielä uskota vahvaan käänteeseen työllisyydessä. STTK:n mielestä maan hallituksen on jatkettava puoliväli- ja kehysriihessä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää on, että palkkojen verotus ei kiristy.

– Kustannuskilpailukykyä parantavan kilpailukykysopimuksen myönteiset vaikutukset voidaan realisoida järkevällä talouspolitiikalla. Siksi tarvitaan kohdennettuja lisäpanostuksia kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon koko maassa, johtaja Jukka Ihanus toteaa.

”Systeemi kärsi tappion” – Jaakonsaari arvioi ”maanjäristysvaaleja”

Kuva: Lehtikuva
Keskustaliberaali Emmanuel Macron oli ykkönen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

– Maanjäristys ja vallankumous ovat sanoja, joilla kuvataan Ranskan presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta. Systeemi kärsi tappion. Protesti voitti, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kuvailee sunnuntain vaalitulosta.

Jaakonsaari arvioi, että turhautuneet äänestäjät näyttivät nyt voimansa Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Hätää kärsimässä oli maltillinen oikeisto, mutta hänen mukaansa kysymys on myös eurooppalaisen sosialidemokratian kriisistä.

– Mieleen tulee väistämättä saksalaisen sosiologin Jurgen Habermasin teoria systeemistä ja elämismaailmasta, jotka loittonevat toisistaan. Systeemillä Habermas tarkoittaa yhteiskunnallisia instituutioita: puolueita, kirkkoa ja mediaa ja elämismaailmalla ihmisten arjessa kokemaa todellisuutta.

Onneton vaalitulos johtui osin puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

Jaakonsaari muistuttaa, että jo Ranskaa ennen protestiaalto pyyhkäisi voimalla läpi Euroopan. Kreikán Syriza ja Espanjan Podemos saivat suuren mediahuomion, mutta uusien puolueiden vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton. Syrizan kannatus hallitusvastuun aikana on laskenut ja Podemoksen kannatus polkee paikallaan.

Jaakonsaari näkee, että myös brexit oli massiivinen protesti.

– Kävi toisin kuin odotettiin: EU-vastainen liikehdintä ei kasvanut vaan EU:n kannatus on hieman kasvanut monissa Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Itävallassa, hän muistuttaa.

Perinteiset puolueet on nyt haastettu oikein kunnolla ja uudistajille pitäisi olla Jaakonsaaren mielestä kysyntää – myös perinteisissä Euroopan demaripuolueissa. Hän huomauttaa, että Saksassa SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz on onnistunut tarjoamaan äänestäjille uuden vaihtoehdon.

– Hän korostaa sosiaalista Eurooppaa, oikeudenmukaista tulonjakoa ja suvaitsevaisuutta. Ei mitään uusia teemoja, mutta todellisia vaihtoehtoja tympeälle, vihaa ruokkivalle äärioikeistolle. Mielenkiintoista on, että Martin Schulz on tukenut Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa kuten sosialidemokraatin kuuluukin.

Jaakonsaari uskoo, että Ranskan onneton vaalitulos johtui osin ranskalaisista sosialisteista itsestään ja puolueen haahuilusta ”vasemmalle”.

– Presidentti Francois Hollande oli uudistusmielinen ja mainettaan parempi, mutta hänen reformihalunsa hiipui oman puolueensa sisäisiin ristiriitoihin.

”Vahvistimme asemiamme” – Henriksson hakee jatkokautta RKP:n johdossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudeksi. Henriksson on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuoden.

Hän kertoi jatkohaluistaan tiedotteessa maanantaina. Henriksson kertoi tiedotteessa, että RKP:n saama vahva tuki kuntavaaleissa osoittaa puolueen olevan oikealla tiellä.

– Vuoden aikana RKP teki muun muassa erinomaiset kuntavaalit ja vahvisti asemiaan kansallisissa päättävissä elimissä, hän kertoo.

Puolue sai kuntavaaleissa valtakunnallisesti vajaan viiden prosentin kannatuksen. Kannatus kasvoi edellisistä kuntavaaleista 0,2 prosenttiyksikköä.

RKP valitsee puheenjohtajan kesäkuussa puoluekokouksessaan Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.