Superin Paavola erittäin huolissaan hoitajien työehdoista: ”Ihmisten mieliä alettu manipuloida”

Kuva: Kari Hulkko

Maakunta- ja sotelait yhdistettynä laajaan vaalinnanvapauteen tulevat lisäämään työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa. Näin katso Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer lausunnossaan hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Super myös huomauttaa, että yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat. Yksityisten yritysten voimakas lisääminen vähentää työntekijöiden määrää, heikentää työntekijöiden asemaa ja siirtää suuren osan sote-palveluihin ohjattavista varoista yritysten markkinointikustannuksiin ja näiden yritysten osakkeenomistajien voittoihin.

Super varoittaa, että suuri osa voitoista tulee siirtyy ulkomaisille pääomasijoittajille.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi Demokraatille, että hoitajien työssä suurin uhkakuva soteuudistuksen myötä on tes-shoppailu.

– Kyllähän meillä nyt joka puolella sanotaan, että tulevien työehtosopimusten pitää olla kilpailukykyisiä. Se on sama, kumpi siitä puhuu, yksityinen vai kunta. Tässä alkaa näyttää siltä, että sairaiden, lasten tai vammaisten hoito on ikään kuin toissijaista työtä. Aletaan manipuloida ihmisten mieliä, että siitä ei tarvitse maksaa, jos se ei ole samalla lailla tuottavaa kuin muu työ, Paavola jyrähtää.

 ”Levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta.”

Hän kysyy, kuka Suomessa kävisi työssä, jos sairaita ja lapsia ei joku hoitaisi. Paavola kuvaa, miten kuljetaan ”taannehtivaan maailmaan”, jos aletaan yht’äkkiä kuvitella, että naisten on tehtävä tämä vapaaehtoisesti.

– Jos aletaan ajatella sillä lailla, että kaikkien hoitajien palkkaa voidaan tes-muutoksilla heikentää, sehän on todella suuri yhteiskunnallinen ajatusmuutos yhtäkkiä. Se tarkoittaisi, että jos on niin pieni palkka, alat jo miettiä, kannattaako minun olla töissä, Paavola sanoo.

– Yhteiskunnan pitää ymmärtää tällä hetkellä, että jos havittelemme 72 prosentin työllisyyttä vähän yli 5 miljoonaisessa kansassa, se tarkoittaa, että kaikki ovat työssä, eivät vain miehet. Kuvitellaan, että palkkaa voi pienentää ja levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta. Tämä on hurjan suuri asia, jos yhtäkkiä näin suuren porukan palkkoja aletaan raunioittamaan.

”Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät?”

Tällä hetkellä valtaosa hoiva-alan työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Heitä siis koskee kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.

Paavolan huoli on, mitä tessille tapahtuu, jos kunta ei jatkossa voi olla palvelun tuottaja vaan palvelut yhtiöitetään.

– Kyllähän tämä hallitus voi luoda sellaisenkin mallin, että on osakeyhtiö, joka on palvelulaitoksen omistuksessa ja se on yhteiskunnallinen yritys. Silloin sitä ei koskettaisi yksityiset pelisäännöt ja se olisi meistäkin erittäin hyvä, mutta tätä odotellessa.

Paavola kuitenkin näkee, että viimeaikaiset hallitukselta tulleet viestit ovat painottaneet yritysmaailman autuutta

– Silloin sieltä tulee yksityispuolen tessit, Paavola sanoo, ja huomauttaa perään myös, että kuntapuolellakin puhutaan nykyisin paljon kilpailukyvystä, mikä sekin viittaa haluun heikentää työntekijöiden etuja.

– Jos palkkakustannuksia huomattavasti pienennetään, se tarkoittaa aivan eittämättä koko maan verotulojen pienenemistä. Silloin koko tämä maa kärsii siitä, Paavola toteaa.

– Meidän pitää pitää huolta, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka huolehtii sairaista ja vanhuksista täysmääräisesti sekä siitä, ihmiset, jotka ovat töissä, ovat oikeutettuja oikeaan palkkaan.

– Tällä hetkellä meidän jäsenistön palkat ovat niin pieniä, että ei heille mitään säästöä siitä jää. Tessit tulevat vaihtumaan ja kilpailukyvystä puhuminen tarkoittaa aina palkansaajan aseman heikennystä. Ymnmärtävätkö poliittiset päättäjät, jos he yhtäkkiä heikentävät palkkoja, mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa koko hoitoalalle ja valtion verotuloille?

 ”Mutta kun tämä on niin politiikkaa.”

Paavola varoittaa, että nyt ollaan synnyttämäsä perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät matalapalkkatyötä ja sitten ihmetellään, miksi on niin paljon sosiaalisia ongelmia.

Superin puheenjohtajan mukaan Superin ja hoitohenkilöstön pitää nyt avata kaikille kansalaisille entistä enemmän sitä, mitä hoitajien palkkojen alasajo voi tehdä koko hoivatyölle.

– Emme voi kuvitella, että luomme yhteiskuntaa, jossa palvelua saava yksilö joutuu entistä enemmän maksamaan.

Hän viittaa Islantiin, jossa terveyspalvelujen yksityistäminen johti Paavolan mukaan pitkäaikaissairaiden jäämiseen systeemin ulkopuollle.

– Islannissa on suuria ongelmia. Kulut ovat nousseet valtaisasti. Jos täällä (Suomessa) halutaan hallittua sote-uudistusta, johon kuuluvat myös työntekijöiden palkat ja arvontanto, nyt tehdään liian suurella vauhdilla. Ei yhteiskuntaa pysty rakentamaan sormia napsauttamalla.

Paavola ottaisi takapakkia ja tekisi vain sote-uudistuksen, ilman valinnanpautta.

– Järkevästi ensin luotaisiin sote-alueet ja sitten vasta katsottaisiin, mikä on valinnanvapauden mahdollisuus. Mutta kun tämä on niin politiikkaa, siinä ei paljon ammattiyhdistystä kuunnella.

– Ei voi olla niin, että osastolla A1 on peruspalvelusetelillä oleva ja jossain huoneessa sellainen, joka on palvelusetelillä ja maksaa siihen paljon lisää. Emme voi eriarvoistaa vanhuksia ja sairaita. Hyvinvointivaltion eetos on, että palvelut ovat tasa-arvoisia kaikille.

Kansanedustaja vaatii supon valtaoikeuksien selvittämistä – ”Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) edellyttää, että suojelupoliisin muuttuva rooli ja uudet valtaoikeudet selvitetään huolellisesti niin sanottujen tiedustelulakien valiokuntakäsittelyissä. Kari muistuttaa, että supo on saamassa paitsi lisää oikeuksia myös muuttumassa poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Valtaoikeudet eivät saa horjuttaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden herkkää tasapainoa, SDP:n ryhmäpuheen tiedustelulakien lähetekeskustelussa tiistaina käyttänyt Kari sanoo.

SDP vaati eduskunnassa koko supon saattamista parlamentaarisen valvonnan piiriin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myös totesi, ettei ilman supon valvontaa tule uusia tiedusteluoikeuksia.

 Valvonta pitää saada vastaamaan viranomaisten uusia valtaoikeuksia. Valiokuntakäsittelyssä pitää kuulla tätä varten laajasti asiantuntijoita, Kari sanoo.

Hän kokee sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) vastanneen salissa SDP:n vaatimuksiin.

”Perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen.”

 SDP:n ryhmäpuheenvuorossa toimme esiin sen, että massavalvonta ei meille käy. Ministerit kilvan vakuuttelivat, ettei kyse ole kohdentamattomasta valvonnasta.

–  Toinen keskeinen vaatimuksemme oli suojelupoliisin toiminnan saaminen asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin kokonaisuudessaan.

Sekä sisäministeri että oikeusministeri yhtyivät Karin tulkinnan mukaan näkemykseen, että eduskunnan on käytävä valvontaa koskeva kysymys tarkkaan läpi.

– Tulkitsin ministereiden suhtautuvan myönteisesti SDP:n vaatimukseen koko supon saamiseksi parlamentaariseen valvontaan.

Seuraavaksi massiivinen sotilas- ja siviilitiedustelua koskeva lakipaketti etenee valiokuntiin. Hallitus on esittänyt perustuslain kiireellistä muuttamista, joten sen tarvetta arvioidaan perustuslakivaliokunnassa. Karin mukaan olennaista on, että asiat määrittävät käsittelyn aikataulun.

– Tässä ei saa asettaa rattaita hevosen eteen, vaan perustuslakivaliokunnalle on annettava riittävä aika kantansa muodostamiseen. Seuraava kannanmuodostamisen paikka on kuin valiokuntavaihe on käyty täysimääräisesti läpi.

Nopeutettu perustuslain säätämisjärjestys vaatii toteutuakseen eduskunnassa 5/6-määräenemmistön.

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta