Superin Paavola erittäin huolissaan hoitajien työehdoista: ”Ihmisten mieliä alettu manipuloida”

Kuva: Kari Hulkko
paavolasilja-hulkko

Maakunta- ja sotelait yhdistettynä laajaan vaalinnanvapauteen tulevat lisäämään työttömiä sote-sektorilla ja heikentämään palvelutasoa. Näin katso Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer lausunnossaan hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Super myös huomauttaa, että yksityisellä sektorilla työsuhteiden ehdot ovat julkista sektoria heikommat. Yksityisten yritysten voimakas lisääminen vähentää työntekijöiden määrää, heikentää työntekijöiden asemaa ja siirtää suuren osan sote-palveluihin ohjattavista varoista yritysten markkinointikustannuksiin ja näiden yritysten osakkeenomistajien voittoihin.

Super varoittaa, että suuri osa voitoista tulee siirtyy ulkomaisille pääomasijoittajille.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi Demokraatille, että hoitajien työssä suurin uhkakuva soteuudistuksen myötä on tes-shoppailu.

– Kyllähän meillä nyt joka puolella sanotaan, että tulevien työehtosopimusten pitää olla kilpailukykyisiä. Se on sama, kumpi siitä puhuu, yksityinen vai kunta. Tässä alkaa näyttää siltä, että sairaiden, lasten tai vammaisten hoito on ikään kuin toissijaista työtä. Aletaan manipuloida ihmisten mieliä, että siitä ei tarvitse maksaa, jos se ei ole samalla lailla tuottavaa kuin muu työ, Paavola jyrähtää.

 ”Levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta.”

Hän kysyy, kuka Suomessa kävisi työssä, jos sairaita ja lapsia ei joku hoitaisi. Paavola kuvaa, miten kuljetaan ”taannehtivaan maailmaan”, jos aletaan yht’äkkiä kuvitella, että naisten on tehtävä tämä vapaaehtoisesti.

– Jos aletaan ajatella sillä lailla, että kaikkien hoitajien palkkaa voidaan tes-muutoksilla heikentää, sehän on todella suuri yhteiskunnallinen ajatusmuutos yhtäkkiä. Se tarkoittaisi, että jos on niin pieni palkka, alat jo miettiä, kannattaako minun olla töissä, Paavola sanoo.

– Yhteiskunnan pitää ymmärtää tällä hetkellä, että jos havittelemme 72 prosentin työllisyyttä vähän yli 5 miljoonaisessa kansassa, se tarkoittaa, että kaikki ovat työssä, eivät vain miehet. Kuvitellaan, että palkkaa voi pienentää ja levitetään ajatusta, että hoitotyö ei ole niin arvokasta. Tämä on hurjan suuri asia, jos yhtäkkiä näin suuren porukan palkkoja aletaan raunioittamaan.

”Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät?”

Tällä hetkellä valtaosa hoiva-alan työntekijöistä on kuntien palveluksessa. Heitä siis koskee kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus.

Paavolan huoli on, mitä tessille tapahtuu, jos kunta ei jatkossa voi olla palvelun tuottaja vaan palvelut yhtiöitetään.

– Kyllähän tämä hallitus voi luoda sellaisenkin mallin, että on osakeyhtiö, joka on palvelulaitoksen omistuksessa ja se on yhteiskunnallinen yritys. Silloin sitä ei koskettaisi yksityiset pelisäännöt ja se olisi meistäkin erittäin hyvä, mutta tätä odotellessa.

Paavola kuitenkin näkee, että viimeaikaiset hallitukselta tulleet viestit ovat painottaneet yritysmaailman autuutta

– Silloin sieltä tulee yksityispuolen tessit, Paavola sanoo, ja huomauttaa perään myös, että kuntapuolellakin puhutaan nykyisin paljon kilpailukyvystä, mikä sekin viittaa haluun heikentää työntekijöiden etuja.

– Jos palkkakustannuksia huomattavasti pienennetään, se tarkoittaa aivan eittämättä koko maan verotulojen pienenemistä. Silloin koko tämä maa kärsii siitä, Paavola toteaa.

– Meidän pitää pitää huolta, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, joka huolehtii sairaista ja vanhuksista täysmääräisesti sekä siitä, ihmiset, jotka ovat töissä, ovat oikeutettuja oikeaan palkkaan.

– Tällä hetkellä meidän jäsenistön palkat ovat niin pieniä, että ei heille mitään säästöä siitä jää. Tessit tulevat vaihtumaan ja kilpailukyvystä puhuminen tarkoittaa aina palkansaajan aseman heikennystä. Ymnmärtävätkö poliittiset päättäjät, jos he yhtäkkiä heikentävät palkkoja, mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa koko hoitoalalle ja valtion verotuloille?

 ”Mutta kun tämä on niin politiikkaa.”

Paavola varoittaa, että nyt ollaan synnyttämäsä perheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät matalapalkkatyötä ja sitten ihmetellään, miksi on niin paljon sosiaalisia ongelmia.

Superin puheenjohtajan mukaan Superin ja hoitohenkilöstön pitää nyt avata kaikille kansalaisille entistä enemmän sitä, mitä hoitajien palkkojen alasajo voi tehdä koko hoivatyölle.

– Emme voi kuvitella, että luomme yhteiskuntaa, jossa palvelua saava yksilö joutuu entistä enemmän maksamaan.

Hän viittaa Islantiin, jossa terveyspalvelujen yksityistäminen johti Paavolan mukaan pitkäaikaissairaiden jäämiseen systeemin ulkopuollle.

– Islannissa on suuria ongelmia. Kulut ovat nousseet valtaisasti. Jos täällä (Suomessa) halutaan hallittua sote-uudistusta, johon kuuluvat myös työntekijöiden palkat ja arvontanto, nyt tehdään liian suurella vauhdilla. Ei yhteiskuntaa pysty rakentamaan sormia napsauttamalla.

Paavola ottaisi takapakkia ja tekisi vain sote-uudistuksen, ilman valinnanpautta.

– Järkevästi ensin luotaisiin sote-alueet ja sitten vasta katsottaisiin, mikä on valinnanvapauden mahdollisuus. Mutta kun tämä on niin politiikkaa, siinä ei paljon ammattiyhdistystä kuunnella.

– Ei voi olla niin, että osastolla A1 on peruspalvelusetelillä oleva ja jossain huoneessa sellainen, joka on palvelusetelillä ja maksaa siihen paljon lisää. Emme voi eriarvoistaa vanhuksia ja sairaita. Hyvinvointivaltion eetos on, että palvelut ovat tasa-arvoisia kaikille.

”Osa roikkuu löysässä hirressä helmikuuhun asti” – ay-johtaja kysyy, miksei virheistä ole opittu

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
niko-simola

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ilmoitti tänään irtisanovansa enintään 90 henkilöä 12.12.2016–28.2.2017 välisenä aikana.

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola pitää valitettavana, että osa Valtorin henkilöstöstä joutuu roikkumaan löysässä hirressä helmikuuhun asti. Työnantaja ei kyennyt ilmoittamaan kattavasti mahdollisten irtisanottavien kohtalosta.

– Henkilöstön kannalta tilanne Valtorissa on jatkunut epävarmana jo liian pitkään.

Huonoa ennakoimista paikataan toistuvilla yt-menettelyillä.

Alkusyksystä esillä oli koko henkilöstön lomauttaminen, joka sittemmin vaihtui henkilöstön vähentämiseen. Lokakuussa aloitettujen yt-neuvottelujen ilmoitettiin päättyneen tänään, mutta osa mahdollisesti irtisanottavista saa tietää tilanteestaan vasta helmikuussa.

– Edellytän, että Valtorissa otetaan täysimääräisesti käyttöön muutosturvan kaikki elementit ja siten tuetaan henkilöstön selviytymistä vaikeassa tilanteessa, Simola vaatii.

Hän muistuttaa, että valtion it-toimintojen uudelleenjärjestämisen tiedettiin aiheuttavan lisäkustannuksia Valtorissa, joten näihin kustannuksiin olisi pitänyt varautua.

– Olisi jo aika oppia aiemmista virheistä. Valtion pitää kyetä paremmin ennakoimaan ja budjetoimaan toimintojen uudelleenjärjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Nyt huonoa ennakoimista paikataan toistuvilla yt-menettelyillä ja maksajan roolissa on kerta toisensa jälkeen henkilöstö, Niko Simola puuskahtaa.

Paananen ei lähde ehdolle SDP:n puoluesihteeriksi

paananenreijohulkko7672

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen ei tavoittele kolmatta kautta puoluesihteerinä helmikuun puoluekokouksessa. Hän kertoo päätöksestään Facebook-sivullaan.

”Olen nyt kuullut tätä keskustelua ja päättänyt omalta osaltani, että siirryn pienen loman jälkeen maaliskuussa uusiin tehtäviin. Haluan kertoa tämän nyt hyvissä ajoin, jotta puoluesihteerin pestiä tavoitteleville jää riittävästi aikaa kertoa omia näkemyksiään ja käydä keskustelua puoluekokousedustajien ja piiriryhmien kanssa”, Paananen kirjoittaa.

Paananen kertoi SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä helmikuun alusta alkaen.

”Halusin, etten ole tulppana puoluesihteerin tehtävistä käytävälle keskustelulle. En siis halunnut henkilöidä keskustelua tapaan, jolla itse olen toiminut pian kahden puoluekokouskauden ajan. Mielestäni onnistuinkin tässä, sillä eri puolilla syntyi vilkasta keskustelua toimen tulevista painopisteistä”, Paananen kirjoittaa Facebookissa.

SDP:n puoluesihteerikisassa ovat tämänhetkisen tiedon mukaan SDP:n entinen varapuheenjohtaja Tarja Tenkula, johtava asiantuntija Milttonin Brysselin toimistossa Antton Rönnholm sekä Palvelualojen ammattiliiton Pamin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajat vetoavat kurdiaktivistin puolesta: ”Iranissa häntä uhkaa pahimmillaan teloitus”

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela
26862007
Musa Mohammadi odottaa karkottamista Metsälän säilöönottokeskuksessa Helsingissä.

Iranilainen kurdiaktivisti Musa Mohammadi on ollut turvapaikanhakijana Suomessa vuodesta 2010 lähtien. Viisivuotisen turvapaikkahakemuskäsittelyn jälkeen hän sai viime kesäkuussa kielteisen päätöksen.

Mohammadi pidätettiin marraskuun lopussa ja toimitettiin Metsälän säilöönottokeskukseen odottamaan karkottamista.

Eduskunnan ihmisoikeusverkoston jäsenet ovat huolestuneita Mohammadin tulevaisuudesta, jos hänet palautetaan Iraniin. Heidän saamiensa tietojen mukaan Iranin turvallisuuspoliisi vangitsi Mohammadin useaan otteeseen ennen tämän pakenemista maasta. Syynä oli poliittinen toiminta.

– On syytä pelätä, että Iranissa häntä nyt uhkaisi vaino, vangituksi ja kidutetuksi joutuminen tai pahimmillaan jopa teloitus.

Kurdit ovat yksi vainotuimmista ryhmistä Iranissa.

Verkosto muistuttaa, että Iran telotti viime vuonna ihmisiä toiseksi eniten maailmassa.

– Kurdit ovat yksi vainotuimmista ryhmistä Iranissa, ja maassa on tänä vuonna telotettu jo kymmeniä eri oppositioryhmiin kuuluvia kurdeja.

YK:n kidutuksen vastainen komitea ilmaisi keskiviikkona huolensa Suomen viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista. Niiden pelätään heikentävän turvapaikanhakijoiden oikeussuojaa ja lisäävän palauttamisia.

Ihmisoikeusverkosto yhtyy tähän huoleen. Sen jäsenet korostavat, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takaamisessa on kyse perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista. Suomen pitäisi noudattaa niitä.

– Kansainvälisten sopimusten ja Suomen lain mukaan ketään ei saa palauttaa maahan, jossa voidaan olettaa häntä uhkaavan kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen tai ihmisarvoa loukkaavan kohtelun.

Ihmisoikeusverkosto myös painottaa, että turvapaikanhakijoiden säilöönottoa tulisi käyttää vain äärimmäisenä keinona. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei tulisi säännönmukaisesti ottaa säilöön sillä oletuksella, että he ovat automaattisesti vaarassa paeta.

Kannanoton Musa Mohammadin puolesta ovat allekirjoittaneet Eva Biaudet (r.), Aila Paloniemi (kesk.), Li Andersson (vas.), Erkki Tuomioja (sd.), Satu Hassi (vihr.), Timo Harakka (sd.), Susanna Huovinen (sd.) ja Sari Essayah (kd.).

”Vastuuton ja lyhytnäköinen” – kokoomuksen sote-kolmikko pitää eläkealoitetta vaarallisena

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
kimmo-k
Kimmo Kiljunen luovutti eläkealoitteen eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalle torstaina.

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) kansalaisaloite eläkkeiden taitetun indeksin poistamisesta ei innosta kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä. Kansanedustajat Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä sitä oikeana keinona huolehtia ”kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä”.

Valtiotieteiden tohtori Kiljunen luovutti kansalaisaloitteen työeläkeindeksistä luopumisesta eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalle torstaina. Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi sai yhteensä 84 820 allekirjoitusta.

Heidän mielestään aloitten ehdotus on ”vastuuton ja lyhytnäköinen”.

– Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno, sote-kolmikko toteaa.

Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina.

Kansanedustajat vetoavat Eläketurvakeskuksen arvioon, jonka mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %.

– Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa, Sarkomaa laskee.

Lauslahti pelkää, että Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, söisi nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä.

– Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018.

Raassinan mielestä hiljattain sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin.

– Siitä on syytä pitää kiinni.

Keskustalainen turkiskapina: ”Sokos boikottiin!”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) kovistaa S-ryhmän johtoa tilille kauppaketjun turkispäätöksestä.

Tavarataloketju Sokos kertoi torstaina, ettei se hyväksy valikoimiinsa enää aitoja turkiksia tai turkissomisteita. Sokoksen mukaan se ei salli myöskään sellaista eläinkuitujen keräämistä, joka aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä. Linjaus näkyy käytännössä ensi vuoden aikana.

Sokoksen myyntijohtajan Juha Thilmanin mukaan yritykselle on tärkeää, että eläinperäisten tuotteiden tuotannossa kunnioitetaan eläinten oikeuksia ja huolehditaan eläinten hyvinvoinnista.

– Eläinten hyvinvointi kiinnostaa myös asiakkaitamme enenevässä määrin, Thilman sanoo.

Keskustan kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä moittivat Sokoksen päätöstä populistiseksi ja kaksinaismoralistiseksi. He suosittavat boikotoimaan tavaratalon vaateosastoja.

– Sokoksen päätöstä voisi pitää jollain tavalla loogisena, mikäli samalla olisi luovuttu muovipusseihin verrattavien ja ympäristöä kuormittavien tekoturkisten myynnistä. Sen sijaan päätettiinkin ajaa kotimaista ja maailman eettisistä turkistuotantoa alas.

Kansanedustajat muistuttavat, että kotimainen turkistuotanto toimii täysin ilman yhteiskunnan tukia ja tuo satojen miljoonien eurojen vientitulon Suomelle sekä pitää yllä monen pienen paikkakunnan kuntataloutta.

– Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan. Tällaiset päätökset vaarantavat kotimaisen tuotannon, jolloin se vain siirtyy johonkin muuhun maahan, jossa ei ole minkäänlaisia standardeja eläinten hyvinvoinnille.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustakaksikko toteaa, että tuotettujen turkisten lisäksi Suomessa käydään kauppaa myös luonnonturkiksilla, jotka ovat ”taatusti maailman eettisimpiä tuotteita” vaatteiden valmistukseen.

Kurvinen ja Kärnä suosittavat kotimaisen teollisuuden puolustajia boikotoimaan Sokoksen vaateosastoja tämän päätöksen johdosta.

”Niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, tullaan niitä myös tuottamaan.”

Kurvinen on keskustan varapuheenjohtaja Kauhavalta.

– Olen saanut eilisen aikana lukuisia yhteydenottoja suomalaisilta tarhaajilta, maanviljelijöiltä ja tavallisilta kuluttajilta, joissa on hämmästelty S-ryhmän linjaa suomalaista maaseutuelinkeinoa ja suomalaista yrittäjyyttä kohtaan, hän kertoo omassa tiedotteessaan.

Kurvinen vaatii S-ryhmän johtoa selvittämään kauppaketjun kantaa suomalaisiin turkiksiin ja turkistuotantoon.