Talous
20.12.2021 13:23 ・ Päivitetty: 20.12.2021 13:23
Talouskasvu on yhä kotimaisen kysynnän vetämää – VM: ”Yleiskuva on vakaa”
Vaikka koronaepidemia on viime aikoina pahentunut merkittävästi, Suomen talouden yleiskuva on vakaa eikä se ole muuttunut merkittävästi edelliseen ennusteeseen verrattuna.
Näin arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa katsauksessaan maanantaina.
VM arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia.
Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt jälleen.
- Taudinkuva on muuttunut viime aikoina hyvinkin nopeasti Suomessa ja muualla. Me oletamme, että tämä hidastaa talouden toipumista hetkellisesti, finanssineuvos Jukka Railavo (kuvassa) totesi tiedotustilaisuudessa.
Ministeriön ennusteen mukaan talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy ensi vuonna varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan. Tällainen on esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta.
Suomen Pankki alensi viime viikolla arviotaan ensi vuoden talouskasvuksi 2,6 prosenttiin.
”Kulutuksessa kasvu jatkuu erittäinkin voimakkaana.”
Talouskasvu on kotimaisen kysynnän vetämää. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle.
- Kulutuksessa kasvu jatkuu erittäinkin voimakkaana, hyvin paljon nopeampana kuin reaalipalkat, Railavo sanoi.
Inflaatio kiihtyy VM:n arvion mukaan 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna ensi vuonna.
Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024.
Velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2023.
Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti tänä vuonna, mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi.
Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta. Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta.
Ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2023.
- Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.