Politiikka
26.1.2021 12:48 ・ Päivitetty: 26.1.2021 12:59
”Tämä on niin harvinainen tapaus” – kohukolumnin poistaminen lehdestä on päätymässä JSN:n käsittelyyn
Kirkko ja kaupungin kolumnisti, luterilaisen kirkon pappi Kari Kuula kirjoitti hiljattain Kirkko ja kaupunkiin kolumnin, jossa hän kritisoi erittäin vahvoin sanoin eläinten tehotuotantoa.
”Olemme muuttaneet puutarhaplaneettamme valtavaksi eläintehtaaksi”, Kuula kirjoitti ja kutsui lihan teollista tehotuotantoa ”saatanalliseksi julmuudeksi” ja puhui ”keskitysleireissään kärsivistä eläinparoista”.
Kuula on pyytänyt kirjoitustaan anteeksi.
– Haluan pahoitella tuhansin anteeksipyynnöin sitä, että kolumnin kärki osoittautui suomalaiseen maataloustuottajaan. He tekevät rehellistä, rankkaa työtä kovan talouden ehdoilla, Kuula sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle.
Sittemmin kirjoituksen julkaisemista muodossaan on pyytänyt anteeksi myös Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.
Heinimäki ilmoitti myös, että teksti on poistettu verkkosivuilta. Myös Heinimäen päätös on herättänyt laajasti keskustelua, muun muassa sosiaalisessa mediassa.
”Taipuiko päätoimittaja painostukseen poistaessaan MTK:n suututtaneen kolumnin verkosta?”, kysyy myös muun muassa yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kivioja blogissaan Suomen Kuvalehdessä.
Lisää aiheesta
Maaseudun Tulevaisuus on aiemmin kertonut, että Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on käynyt kolumnista vakavaa keskustelua Kirkko ja kaupunki -lehden kanssa.
– Tutkimme parhaillaan, millaisiin mahdollisesti järeisiinkin oikeudellisiin toimiin ryhdymme sekä kirjoittajan että julkaisun osalta, MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila sanoi lehdelle.
Suomen Kuvalehden jutussa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on puolestaan tyrmännyt rikosprosessin mahdollisuuden.
Lehden kolumni on herättänyt paljon keskustelua. Aihetta on kommentoinut Facebookissa muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.). Myös useat piispat ovat ottaneet siihen kantaa ja pyrkineet eri tavoin sanoutumaan tekstistä irti.
– Olen viime päivänä saanut runsaasti yhteydenottoja maataloustuottajilta. He ovat oikeutetusti loukkaantuneita Kirkko ja Kaupunki -lehdessä julkaistusta Kari Kuulan kolumnista. Kirkon tehtävänä ei ole syyllistää maatalouselinkeinon harjoittajia vaan ennen muuta tukea heitä, arkkipiispa Tapio Luoma kirjoitti Facebookissa.
Saarikko on kiittänyt Luomaa ”viisaasta ja tärkeästä” puheenvuorosta.
MTK:n puheenjohtaja Marttila on tänään todennut Twitterissä, että asiasta lähtee kantelu tuomiokapituliin. Espoon kapitulin vs. lakimiesasessori Aappo Laitinen kertoi tänään puoliltapäivin Demokraatille, ettei kanteluja ole tähän mennessä kapituliin tullut.
Kolumnisti Kari Kuula on Espoon hiippakunnan pappi. Myös Helsingin tuomiokapitulista kerrotaan, ettei Jaakko Heinimäestä ole kanteluita.
Sen sijaan media-alan itsesääntelyelin Julkisen sanan neuvosto (JSN) on saamassa asian pöydälleen.
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen vahvistaa Demokraatille, että JSN:ään on eilen kanneltu tapauksesta. Kantelun otsikkona on sananvapauden rajoittaminen.
– Kantelijan näkemyksen mukaan kolumnistin sananvapautta on rajoitettu, Hyvönen kertoo.
Toinen kantelussa esille tuleva kysymys on, onko toimituksellista päätösvaltaa luovutettu ulkopuolelle.
”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille”, Journalistin ohjeissa todetaan.
Kyse on siis kantelun perusteella sen arvioinnista, onko Kirkko ja kaupunki tehnyt oikein, kun se on poistanut Kari Kuulan kirjoituksen nettisivuilta.
Eero Hyvönen painottaa, että asia etenee nyt JSN:ssä sen normaalia prosessia pitkin. Hän toteaa jo alustavasti itse olevansa kantelun sisällön puolesta sillä kannalla, että asia etenee JSN:n käsittelyyn.
– Tämä on niin harvinainen tapaus, että neuvoston pitää päästä linjaamaan tämä kysymys, Hyvönen sanoo näkemyksenään tässä vaiheessa.
Hyvösen mukaan erittäin harvinaiseksi tapauksen tekee juuri se, että arvioitaviksi tulisivat sekä sananvapauden rajoittaminen että toimituksellisen päätösvallan luovuttaminen ulkopuolelle.
Jos ja kun kantelu etenee JSN:n käsittelyyn Hyvösen mukaan katsotaan muun muassa sitä, mikä on ollut päätoimittajan rooli kolumnin julkaisupäätöksessä. Koska päätöstä kantelusta ei ole tehty, Hyvönen haluaa pitää keskustelun yleisellä tasolla
– Jos päätoimittaja on itse tehnyt julkaisupäätöksen jostakin jutusta, mutta vetänyt jutun sittemmin pois, on hyvä kuulla perustelut mielenmuutokselle. Miksei hän nähnyt ongelmaa jutussa julkaisuhetkellä, vaan vasta myöhemmin? Tällaiset ovat kysymyksiä, joiden kautta asiaa pitäisi pohtia, onko ulkopuolinen painostus vaikuttanut vai ei. Tässä kyseisessä tapauksessa JSN ei vielä tiedä päätoimittajan toiminnasta. Siitä pyydetään selvitys vasta, kun kantelu on päätetty ottaa käsittelyyn.
Toisaalta Hyvönen huomauttaa, että päätoimittajalla on myös valta ottaa julkaistua materiaalia pois verkosta.
Tästä asiasta linjataan JSN:n lausumassa verkkosisältöjen poistamisen periaatteista: ”Neuvosto toteaa, että aiemmin julkaistun sisällön poistaminen sisältyy journalistiseen päätösvaltaan.”
Lausuma ei kuitenkaan muuten käsittele sellaisia tapauksia kuin K&K:n kolumnin poisto: ”Tämä lausuma ottaa kantaa sisältöjen jälkikäteiseen poistamiseen tai muokkaamiseen, joka tapahtuu selvästi julkaisuajankohdan jälkeen. Lausuma ei käsittele tuoreiden juttujen korjaamista tai muokkaamista eikä kehittyvien uutistapahtumien seuraamista.”
Heinimäki on kiistänyt Suomen Kuvalehden mukaan taipuneensa painostukseen tai luovuttaneensa journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle. Hän sanoo tehneensä poistamispäätöksen itse sen jälkeen, kun kolumnin kirjoittaja oli pyydellyt anteeksi tekstiään, joka ei vastannut hänen alkuperäistä tarkoitustaan.
– Totesin, että on parempi ottaa teksti kokonaan pois ja kirjoittaa tarvittaessa uusi kuin ryhtyä pyöristelemään sitä, Heinimäki kertoi.
”Tämä ei ole ollut julkaisun poistamispäätökseni takana.”
Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki toteaa Demokraatille pitävänsä MTK:n johtokunnan Juha Marttilan toimintaa ”röyhkeänä ja sopimattomana”. Heinimäki kommentoi näin nimenomaan Marttilan viittauksia järeistä oikeustoimista.
– Tämä ei ole ollut julkaisun poistamispäätökseni takana. Pidän sitä myös etujärjestöretoriikkana, joka on suunnattu ensisijaisesti jäsenillä, Heinimäki sanoo.
Kun Kuulan kolumni julkaistiin, Heinimäki ei itse ollut tekemässä julkaisupäätöstä.
– Päätoimittajahan ei edes ehdi lukea kaikkia verkkojuttuja ennen kuin ne julkaistaan, Heinimäki sanoo.
Mitään vastatoimia Heinimäki tai Kirkko ja kaupunki ei puuhaa.
– Toimimme journalismin keinoin, meillä on ne toimet.
Heinimäki kommentoi myös sitä, että JSN on ottamassa tapauksen käsittelyyn:
– Tämähän on merkittävä ja tärkeä asia, että media ei saa antautua painostuksen kohteeksi ja päätoimittaja ei saa luovuttaa päätöksentekoa toimituksen ulkopuolelle. Se on ydinasia. On hyvä, että tämä keskustelu käydään, Heinimäki sanoo.
Heinimäki valottaa myös Demokraatille, miksi poisti Kuulan kolumnin.
– Poistin sen takia, että se oli minun mielestä keskeneräinen, koska kirjoittaja joutui itse liikaa selittämään, mitä tarkoitti.
Heinimäki kertoo pyytäneensä Kuulaa kirjoittamaan aiheesta uudestaan tai tekemään paremman. Jos uutta sisältöä aiheesta julkaistaisiin, eri vaihtoehdot ovat vielä päätoimittajan ajatuksissa auki, uusi kirjoitus teemasta, vanhan kirjoituksen palauttaminen jälkikirjoituksella, lisäyksiä kirjoitukseen.
– Minun täytyy nyt harkita, mitä tämän kanssa tehdään. En osaa sanoa vielä, täytyy harkita, Heinimäki toteaa.
– Kysymys ihmisen oikeudesta käyttää eläimiä hyväksi on vanha teologinen aihe. Modernissa teologiassa tästä on keskusteltu paljonkin. Ei eläinkysymyksistä kirjoittaminen kiellettyä ole. Tätäkin aihepiiriä olen kaiken muun ohella opiskellut. Ehkä olisi syytä kirjoittaa sellainen teeman avaus, joka ei ole yhtä herkkä väärintulkinnoille, Heinimäen pohdintoihin toteaa puolestaan Kari Kuula.
Demokraatti kysyi Kuulalta myös näkemystä MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan esillenostamiin oikeudellisten toimien mahdollisuuteen.
– Tulkitsen Marttilan kantelut ja oikeustoimilla uhkailut viestintänä omille joukoille. He ovat hereillä ja puolustavat niitä, joiden etua ja asiaa heidän tehtävänsä on ajaa. En usko, että Marttilalla on vakavaa uskomusta siihen, että minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin tuomiokapitulilla tai oikeuslaitoksella on. Kyllä hän sen ymmärtää. Marttila seuraa loistavaa presidentti Koiviston ohjetta: Jotain tarttis tehdä. Ja jos ei ole mitään kunnollista tekemistä, silloin on tärkeää, että kuitenkin näyttää siltä, että jotain tässä nyt tehdään, Kuula toteaa.
Twitter-juristit ovat tarjonneet neuvojaan. Kiitos niistä, vaikka eivät suunnitelmia muuta. Vakavana pidän syytöksiä journalistisen vapauden rajoittamisesta. Mielestäni on kaikkein selvintä sanoa asia suoraan: Oikeustoimia tulee. Siihen ei liity uhkailua, painostusta tai vaateita
— Juha Marttila (@MarttilaJuha) January 26, 2021
Juuri tuota kautta. Kantelu tuomiokapituliin lähtee näillä hetkillä.
— Juha Marttila (@MarttilaJuha) January 26, 2021
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.