Politiikka

Tämä on vähintäänkin yllättävää: Lähihoitajien työttömyys kasvaa – tilalla alaikäisiä ja kouluttamattomia

Lähihoitajatkaan eivät säästy työttömyydeltä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Lähihoitajatkaan eivät säästy työttömyydeltä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Lähihoitajatkaan eivät säästy työttömyydeltä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan hoitoalan kasvavasta työttömyydestä. Lähi- ja perushoitajien työttömyys on noussut noin seitsemän prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Työttömyysaste on nyt 5,5 prosenttia. Puheenjohtaja Paavola on erittäin huolissaan tästä kehityksestä. Sote-uudistuksen myötä toimintaa saatetaan tehostaa entisestään, jolloin työttömyys jatkaa kasvuaan.

Tieto yllättää, sillä hoitoalaa on tähän saakka pidetty varmana työllistäjänä, jonka työvoimapula on huutava. Silja Paavolan näkemys on toinen.

– Hoitoala ei enää ole ala, jolla on varma työpaikka. Säästötoimet ovat koetelleet viime vuosina hoitoalaa ja suuntaus jatkuu. Henkilöstöresursseja on kiristetty, eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, määräaikaisuuksia ei vakinaisteta ja sijaisten käyttökiellot ovat arkipäivää. Myös kouluttamattoman työvoiman käyttö erityisesti vanhustenhoidossa huolestuttaa SuPeria. Työvoimana käytetään paikoin myös alaikäisiä. Näiden säästötoimien lisäksi irtisanomisten määrä on kasvanut viime vuosina, Paavola sanoo.

Henkilöstön vähentämisestä kärsivät  Paavolan mukaan viime kädessä asiakkaat eli kuntalaiset. Heille luvatut palvelut jäävät saamatta ja turvallisuus kärsii. Varhaiskasvatuksen säästöt tulevat myöhemmin maksettaviksi syrjäytymisenä ja muina ongelmina.

– Peruspalveluiden rapauttamisen lasku on paljon suurempi kuin säästö palkkakustannuksissa.

Sairauslomat lisääntyvät, uupumus kasvaa

– Työssä olevien työkuorma on kasvanut kohtuuttomaksi. Helmikuussa julkistetun Kunta10-tutkimuksen mukaan puolella lähihoitajista/hoitajista työmäärä on lisääntynyt yli sietokyvyn. Vain luokanopettajilla luku oli hieman korkeampi. Kodinhoitajista ja lähihoitajista 60 prosenttia uskoi jatkavansa eläkeikään saakka. Vain palomiehillä ja keittiöapulaisilla luku oli pienempi. Yli kolme päivää kestäviä sairauslomia oli eniten lähihoitajilla ja kodinhoitajilla, Paavola kuvailee..

SuPerin selvitysten tulokset ovat Paavolan mukaan samansuuntaisia. Kesällä 2016 julkaistun selvityksen mukaan 93 prosenttia lähi- ja perushoitajista on huolissaan hoidon laadusta.  70 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei ollut varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajien kokema työkuorma on kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa. Työnsä raskaaksi kokevien määrä oli noussut yli viidenneksen.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat