Hintalappua on Kuntaliiton tiedotteen mukaan kasvattanut merkittävästi ennakoitua suuremmaksi heikko työllisyystilanne.

– Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille, Kuntaliitto toteaa.

VALTIO kompensoi kunnille työttömyysetuuksien kasvua 216 miljoonalla eurolla vuoden alusta voimaan tulleen TE-uudistuksen yhteydessä. Kompensaatio perustui vuoden 2023 työttömyystilanteeseen. Talouden suhdannetilanteen vuoksi työllisyystilanne on nyt kuitenkin selvästi heikompi kuin vuonna 2023. Heikentynyt työllisyystilanne näkyy etuuskulujen kasvun lisäksi työllisyyspalveluiden kasvaneina asiakasmäärinä.

Kuntaliiton mukaan työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna. Tämä lisää kuntien vastuita, etenkin etuuskulujen osalta ja kuormittaa kuntien taloutta.

KUNTALIITON mukaan 100 miljoonan euron rahoitusvaje vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia selvitä uusista tehtävistä heikentyneessä työllisyys- ja taloustilanteessa. Rahoituksen riittävyyttä ja rahoitusmallin toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa korjattava.

Työllisyysalueet ovat joutuneet reagoimaan siirtyneen rahoituksen niukkuuteen muun muassa rajoittamalla tukien ja korvausten maksamista. Tämä selviää Kuntaliiton huhtikuun alkupuolella työllisyysjohtajille toteutetusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 44 työllisyysjohtajaa. Työllisyysalueita on yhteensä 45.

Kyselyn mukaan 22 työllisyysaluetta on jo keskeyttänyt tukien ja korvausten myöntämisen ja 14 aluetta arvioi todennäköisesti joutuvansa keskeyttämään tukien myöntämisen myöhemmin vuoden 2025 aikana. Vain seitsemällä alueella on mahdollisuus lisätä määrärahoja tukien jatkumisen turvaamiseksi.

KÄYTÄNNÖSSÄ muun muassa palkkatuen ja esimerkiksi työllistymistä tukevaan palveluun osallistuvien harkinnanvaraisten korvausten maksaminen on paikoin keskeytetty.

Ely-keskukset saivat varata TE-uudistuksen myötä valtiolta kunnille siirtyviä rahoja etukäteen esimerkiksi palkkatukiin ja starttirahoihin. Kuntaliiton mukaan työllisyysalueet saivat tiedon näiden sidontojen määrästä liian myöhään, joulukuussa 2024, mikä vaikeutti työllisyysalueiden mahdollisuuksia varautua etukäteen valtiolta kuntiin siirtyneisiin maksurästeihin.

– Kunnat ovat joutuneet kattamaan maksatusvelkaa omilla verotuloillaan, koska maksatusvelkaa korvataan ainoastaan valtion talousarvion rajoissa ja kyseisille momenteille ei ole varattu riittävästi määrärahaa. Maksatusvelasta jää korvaamatta ja kuntien verotuloillaan rahoitettavaksi noin 8 miljoonaa euroa, Kuntaliitto toteaa.

Kun TE-palvelut vielä olivat valtion vastuulla, rahojen loppumista tavattiin paikattiin lisätalousarvioilla.

– Kunnilla ei tule maksattaa valtion laskuja, vaan valtion järjestämisvastuun ajalta periytyvät kulurästit pitää korvata kunnille täysimääräisesti.

Mikäli valtion talousarviomomenteille ei ole varattu riittävästi rahoitusta, tulee kyseisten momenttien määrärahoja muuttaa Kuntaliiton mukaan hallituksen ensi viikolla alkavassa puoliväliriihessä siten, että kulut pystytään korvaamaan täysimääräisesti.