– Nyt näyttää huojentavalta. Tehohoitoa vaativia potilaita on edelleen kohtuullisen paljon ja useissa sairaaloissa on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä. Mutta runsaan viikon kehityssuunta näyttäisi olevan se, ettei tarve näytä kasvavan. Vallalla on selvä laskutrendi, Reinikainen sanoo.

Vielä puolitoista viikkoa sitten viikonloppuna (15.-16.1.) koronataudin vuoksi teholle joutuvien määrä käväisi Reinikaisen mukaan 77 potilaassa. Reinikaisen mukaan luku ei ole ollut tätä ennen julkisuudessa. Piikki ei THL:n raporteissa näkynyt, koska raportointipäivät eivät osu viikonlopulle. Maanantaina 17. tammikuuta teholla oli THL:n tilannekatsauksen mukaan enää 67 covid-potilasta.

– 77 on suurin luku mitä on nähty sitten huhtikuun 2020. Luku oli siinä vaiheessa myös noususuunnassa ja oli aihetta huoleen. Sen jälkeen luvut ovat tasaantuneet. Laskusuunta on ollut aika johdonmukainen ja vauhdikaskin.

– Potilaista 40 on teholla covid-19-taudin vuoksi ja kahdeksalla eli 17 prosentilla korona on sivulöydöksenä. Tehohoidon syy voi olla esimerkiksi kallovamma. Koronapositiivisuus vaatii kuitenkin eristyksen. Tämä kuvastanee sitä, että virusta on liikkeellä niin valtavasti, että osa muista syistä teholla päätyvistä on sattumalta koronapositiivisia.

Omikronmuunnoksen rooli tehohoidon kuorman helpottamisessa on Reinikaisen mukaan epäselvä. Teho-osastoilla ei tehdä virusmuunnosten sekvenssointia.

– On mahdollista, että deltakannan aiheuttamat vakavat taudit alkavat jäädä historiaan. Varmaankin on näin, että omikron aiheuttaa harvemmin vakavan taudin. Tehohoidon kuormituksen keventymistä selittää myös varsin hyvällä tolalla oleva rokotetakattavuus ja riskiryhmäläisten ottamat kolmannet rokotteet.

– Arvaan, että tämä herättää ajatuksia, että rajoitustoimien kiristämiseen tai valmiuslain tarpeeseen liittyvät keskustelut olisivat olleet yliregointia. On imelää jälkiviisautta sanoa näin. Kiistatonta tietoa, jonka perusteella tilannetta olisi voitu varmuudella ennakoida ei ollut, Reinikainen lisää.

Teholla olevista koronapositiivisista 24 on Hyksin erityisvastuualueella eli Husin sairaaloissa sekä Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan keskussairaaloissa. Loput tapauksista jakautuvat Reinikaisen mukaan melko tasaisesti muualle maahan.