Turva – Hymy
Tyomies

”Tekivät kaikkensa, ettei piiloagenda olisi paljastunut” – Professori Hiilamo syyttää sote-valmistelusta vastanneita virkamiehiä yritysten edun ajamisesta

Kuva: lehtikuva / panu pohjola

Viime keväänä sote-uudistuksessa nähtiin erikoinen näytelmä. ”Sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät kaikkensa, ettei soten piiloagenda, sote-yritysten edun ajaminen, olisi paljastunut”. Näin syyttää Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin Sanomissa julkaistussa puheenvuorossaan.

Hiilamo ruotii kirjoituksessaan sote-uudistusta ja ennen kaikkea sen huonoa suunnittelua. Hän on itse osallistunut sote-uudistuksen valmisteluun asiantuntijana.

Yhdeksi ongelmallisimmista kohdista Hiilamo näkee juuri viime kevään, jolloin sotea yritettiin runnoa eteenpäin voimalla. Hän kirjoittaa, kuinka hallitus hioi mallin viime keväänä lakiesitykseksi, jossa kaikkien maakuntien pitäisi muodostaa sote-keskuksistaan yhtiöitä.

– Perusteena oli, ettei julkinen sektori saisi etua suhteessa yksityisiin sote-yhtiöihin. Tässä vaiheessa oli selvää, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ollut enää kustannusten säästäminen tai terveyserojen kaventaminen, vaan julkisten palveluiden tuotannon siirtäminen yksityisille yrityksille.

Hiilamo nostaa esiin kuinka keväiset epämääräiset puheet verkostomallista ja modulaarirakenteesta integraation turvaajana eivät kuitenkaan hämärtäneet sitä tosiasiaa, että eduskuntaan tuotu valinnanvapauslaki olisi tehokkaasti estänyt maakuntia toteuttamasta palveluintegraatiota, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä kustannusten hillintää.

– Yksityiset yritykset olisivat pystyneet käyttämään maakuntien heikkoutta hyväkseen lypsääkseen voittoja. Yksityiset sote-keskukset olisivat voineet lähettää vaikeat ja kalliit potilaat maakunnan palvelulaitokseen, hän luettelee.

Räikeät ongelmat johtivat keskeisten virkamiesten ja asiantuntijaryhmän luottamuspulaan.

Samalla julkiset sote-keskukset olisivat ajautuneet Hiilamon mukaan jopa konkurssiin, kun yksityiset yritykset olisivat päässeet keräämään ”parhaat asiakkaat” suurelta osin nykyisistä työterveyshuollon potilaista.

– Mallin räikeät ongelmat johtivat keskeisten virkamiesten ja sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän asiantuntijaryhmän jäsenten väliseen luottamuspulaan.

Itsekin asiantutijaryhmässä olleen Hiilamon mukaan valmistelijat jyräsivät asiantuntijat ja alemman tason virkamiehet, jotka olivat varoitelleet uudistuksen vaaroista.

Tuomas Pöysti esitteli poikkeuksellisesti itse lain valtioneuvostolle, jotta esittelijältä ei olisi tullut eriävää mielipidettä.

Pöysti toimi keväällä alivaltiosihteerinä valtioneuvostossa, vastuullaan hänellä oli sote-uudistus.

Esityksen siirryttyä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan nähtiin sielläkin Hiilamon mukaan erikoinen näytelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee yritti kumota myös ministeriön omien asiantuntijoiden kritiikin, Hiilamo kirjoittaa.

– Tällä kertaa asiantuntijat saivat revanssin. Hallitus joutui vetämään lakiesityksen eduskunnasta ja lykkäämään maakuntavaalien järjestämistä. Sote oli taas kerran ajanut seinään, hän totesi viitaten perustuslakivaliokunnan kesäkuiseen lausuntoon, jossa sote-uudistuksen katsottiin olevan monilta osin perustuslain vastainen.

Tuomas Pöystin vastauksen Hiilamon esityksiin voi lukea täältä.

Hiilamon esittämät syytökset ovat kovia. Hänen voi nähdä käytännössä sanovan, että korkeat virkamiehet olisivat ajaneet yksityisten yritysten agendaa sote-uudistusta valmisteltaessa. Hiilamo ei kuitenkaan kohdista kovimpia syytteitä suoraan kehenkään yksittäiseen virkamieheen.

Hiilamo on arvostellut sote-esityksen valmistelua aikaisemminkin. Kesäkuussa hän esimerkiksi kysyi Facebookissa, miksi asiantuntijoita ei kuultu valmistelussa.

– Miksi ylipäätään asetetaan asiantuntijaryhmiä ja puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, jossa asiantuntemukselle ei anneta painoarvoa, Hiilamo päivitti.

Kaikkea toivoa ei ole syytä heittää.

Viimeisimmistä sote-neuvotteluista Hiilamo toteaa olevan liikkeellä ristiriitaista tietoa.

–  Selvää on kuitenkin se, ettei asiakassetelin laajentamisella ollut juuri mitään tekemistä so­siaali- tai terveyspolitiikan kanssa. Kysymys oli puhtaasti elinkeinopolitiikasta eli terveysyritysten suosimisesta, hän kuitenkin toteaa.

Kaikkea toivoa ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä syytä heittää, vaikka sotea ei tarvitse turhaan kutsua Suomen heikoimmin suunnitelluksi uudistukseksi.

– Maakuntamallin ja valinnanvapauden kanssa voidaan elää, jos maakunnilla on oikeasti valtaa järjestää palveluita eikä niiden käsiä sidota liiaksi valinnanvapauslailla.

Tällä Hiilamo tarkoittaa sitä, että maakunnilla tulisi olla mahdollisuus päättää itsenäisesti asiakasseteleistä ja sote-keskusten palveluvalikoimasta, mukaan lukien erikoislääkäripalveluista.

– Siirtymäaikojen tulisi myös olla joustavampia.

Nykyinen sote-uudistuksen esitys on Hiilamon mukaan selvästi huonontamassa järjestelmää, eikä sillä tulla hänen mukaan ratkaisemaan sote-järjestelmän suurimpia haasteita, kustannusten ennakoitua kasvua ja eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa.

– Pitäisi pyrkiä selvästi parempaan, hän lopettaa kirjoituksensa.

Juttuun päivitetty linkki Tuomas Pöystin vastaukseen klo 14:35.

Järjestöt älähtävät: Varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Kuva: Kari Hulkko

Varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään.

– Lapset oppivat vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista.

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.

Järjestöjen mielestä tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi opettaa varhaiskasvatuksen piirissä ilman lisäkoulutusta.

Ne muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.

– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen saadaan tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000.

Viisi järjestöä laskee, että tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.

– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi laadittaisiin uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Niiden mielestä varhaiskasvatuksessa riittää tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin.

– Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa. Järjestöt ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen lastenhoitoalan liitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Yrittäjien Pentikäinen Sipilän lammas-lausunnosta: ”Ehkä se oli motivoivaa alkiolaista retoriikkaa”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla oppositiosta voimakkaasti kritisoitua työttömyysturvaa leikkaavaa aktiivimallia. Samalla Sipilä ilmoitti pitävänsä ”suomalaisia, joilla menee paremmin tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina”, jos ne eivät löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

Sipilän kommentti närkästytti yrittäjiä, ainakin muoviosia valmistavan Plastep Oy:n toimitusjohtajan Kristiina Ketomäken, joka reagoi tiukasti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

– Tekeekö minusta lampaan se, että en välttämättä pysty tarjoamaan muutaman tunnin pätkätöitä, Ketomäki kirjoitti.

– Työpaikat eivät ole muutaman tunnin pysäkkejä eivätkä työntekijät pysäkeille heitettäviä säkkejä. Yrityksessämme me koulutamme henkilöistä omalla kustannuksellamme ja kehitämme toimintaa, jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa. Näin kuuluu tehdä. Lisäksi huolehdimme joka ikisestä velvoitteesta, joka yrityksiä koskee ja joita yrityksille asetetaan koko ajan lisää. Palkkiona tästä toiminnasta kuulen olevani lammas, hän jatkoi.

Suomen yrittäjien hallitus aktiivimallista: Paikallaan muttei Suomen tarvitsema.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan heille ei ole tullut palautetta Sipilän lammas-lausunnnosta.

– En ole kuullut lammaspuheita. Aktiivimallia käsiteltiin tiistaina Yrittäjien hallituksessa. Todettiin, että se on paikallaan, mutta ei ole sellainen rakenteellinen uudistus, jota Suomi ja sen työmarkkinat tarvitsevat. Odotamme, että hallituksessa ei olla lampaita vaan tehdään myös hallitusohjelmaan kirjattuja kunnon työmarkkinareformeja torikokouksista huolimatta. Sillä tavalla saamme työllisyysasteen kunnolla nousuun ja hyvinvointivaltio voi säilyä, Pentikäinen sanoo.

Näettekö itse, että yritykset ja työnantajat ovat lampaita, jos 200 000:lle ei löydy joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoja?

– En. Ehkä se oli Sipilältä motivoivaa alkiolaista retoriikkaa, Pentikäinen kuittaa.

– Joissakin yrityksissä on mahdollisuuksia, mutta tuskin jokaiselle työttömälle löytyy kolmen tunnin jaksoja. Ymmärsin, että pääministeri tarkoitti muitakin mahdollisia työnantajia kuin yrityksiä, esimerkiksi kotitalouksia ja järjestöjä.

”Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.”

Pentikäinen toteaa, että monen työtehtävät edellyttävät peruskoulutuksen lisäksi perusteellista perehtymistä, ja se voi viedä viikkoja tai jopa pidempään.

– Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Yritysten mahdollisuudet työllistää kasvavat, kun markkinoilla on kysyntää ja yrittäjillä on uskallusta ja resursseja investoida ja rekrytoida. Kun talous kasvaa, useammat pystyvät onneksi työllistämään enemmän, mikä näkyy tilastoissa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työvoimapulatilanteissa, joita yritykset kohtaavat entistä useammin, malli voi hänen mielestään auttaa.

– Olen myös kuullut, että aktiivimalli on aktivoinut työttömiä ja yrityksiin on tullut yhteydenottoja, mikä on tervetullutta. On ilmoittauduttu muun muassa sijaislistoille. Näyttää, että malli ei ole vailla vaikutuksia, hän uskoo.

– Työttömyys on Suomen viheliäisin ongelma ja monelle inhimillinen tragedia. Kaikki keinot sen taittamiseksi ovat tarpeen. Siksi pidän aktiivimallia tarpeellisena, mutta ei se yksin ratkaise mitään. Pitäisi olla rohkeutta tehdä kunnon reformeja, mutta niitä taidetaan vastustaa vielä hanakammin – muun muassa Hakaniemessä. On myös hyvä muistaa, että aktiivimalli on valtaosalle työttömistä parannus, ei heikennys, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja näkee.

Kommentti: Äänestä Väyrystä – annat äkkilähdön Sipilälle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestä tätä miestä. Hän ei tule valituksi, mutta pääministeri Juha Sipilä saattaa hyvinkin lähteä.

Suomen Keskusta on merkillinen ilmiö eurooppalaisessa puoluekentässä. Vastaavaa ei löydy mistään muusta maasta. Santeri Alkion perustama puolue on Suomessa tähän saakka voinut paksusti. Samaan aikaan muun maailman talonpoikaislähtöiset puolueet ovat kuihtuneet yksi toisensa jälkeen pois. Mutta ei keskusta. Suomesta. Ei vaikka sitä on povattu lukemattomia kertoja auringonlaskun puolueeksi.

Mutta nyt näyttää pahalta. Ainakin yksi erittäin vahva keskustalainen perinne on pahasti tärvääntymässä. Ja sen perinteen tärveleminen on pahinta, mitä Juha Sipilä ja Matti Vanhanen voivat tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen kuvitella.

Keskustalaiset johtajat ovat voineet luottaa kuin vuoreen puolueensa kenttäväkeen. Myös vaikeina aikoina. Jos herrat ovat kentän mielestä jotakin väärin tehneetkin, on kenttä seisonut vakaasti heidän takanaan. Herrat on kyllä haukuttu pahanpäiväisesti, mutta sen jälkeen heidän tukenaan on seisottu. Aina.

Yhtäkkiä presidentinvaaleja vetävät Juha Sipilä ja Matti Vanhanen ovat kuitenkin saaneet huomata, ettei kenttä olekaan heidän ratkaisunsa takana. Kenttä ei millään halua Vanhasta presidentiksi. Ja siihen on Vanhasen ja Sipilän tyytyminen, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

On nimittäin ilmaantunut kaksi muutakin ehdokasta, jotka kumpikin saavat enemmän kannatusta kuin keskustan oma ehdokas Matti Vanhanen. Istuva presidentti Sauli Niinistö ja neljättä kertaa presidentiksi pyrkivä Paavo Väyrynen pesevät Vanhasen mennen tullen ja palatessa.

Jos Väyrynen, niin kuin nyt näyttää, pyyhkäisee kannatuksessa reippaasti Matti Vanhasen ohi, on kepun johdolla todella vaikea paikka. Synkkää suorastaan.

Mikä se sellainen ehdokas on, joka ei tuon parempaan tulokseen kykene? Meriiteiltään aivan ylivoimainen Matti Vanhanen menee ja häviää hiipuvalle hiilelle Paavo Väyryselle? Ei sellaista olisi saanut sattua, ei mistään hinnasta.

Näitä kysymyksiä kepun kenttä tulee johdolleen esittämään. Siksi puheenjohtaja Sipilä ripustikin kohtalonsa presidentinvaalien tulokseen.

Oletteko muuten sitä mieltä, että Sipilä on kautta aikain huonoin pääministeri? Jos olette, äänestäkää näissä vaaleissa Väyrystä. Siten annatte Sipilälle äkkilähdön.

Itse kun en ole pelimiehiä, äänestän Tuula Haataista (6).

 

”Runkopuu ei ole joko tai” – EU-parlamentissa väännetään tänään, mikä kelpaa biopolttoaineeksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Metsäteollisuusyritys UPM:n tuotteita.

Euroopan parlamentissa ratkotaan tänään, mistä puun raaka-aineista kehittyneitä biopolttoaineita valmistetaan ja miten markkinat kehittyvät ensi vuosikymmenellä.

Suomen kannalta kiinnostavia kysymyksiä on ainakin kolme. Ensimmäinen kysymys on, lasketaanko mäntyöljystä valmistettu biodiesel uuden sukupolven biopolttoaineeksi. Toinen tärkeä kysymys on, saako runkopuita ja kantoja käyttää energiaksi. Kolmanneksi energia-ala jännittää uusiutuvan energian tavoitteita.

Parlamentin kanta on tärkeä, mutta neuvottelut jatkuvat vielä jäsenmaista koostuvan neuvoston, komission ja parlamentin kesken.

Lakipaketti on tärkeä varsinkin suomalaisille ja ruotsalaisille, jotka valmistavat biopolttoaineita puuraaka-aineista. Metsä- ja energiayhtiöillä ei ole kuitenkaan yhteistä kantaa, vaan kulisseissa käydään kovaa vääntöä siitä, mihin puuta käytetään.

Äänestyksen aattona keskeisistä yrityksistä ainakin UPM, Metsä Group ja Neste olivat Strasbourgissa lobbaamassa kantojaan.

Demarimepit ovat yrittäneet vedota vielä kollegoihin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että energiaksi voidaan käyttää kokonaisia puita tai kantoja. Kannoilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuudelle, järjestöt ovat muistuttaneet.

EU-puolueista vihreät ja sosialidemokraatit ovatkin jättäneet parlamentille muutosesityksen, jolla kiellettäisiin kantojen ja runkopuun korjuu energiaksi.

Sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kysymys on puolueelle vaikea. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Viron demarimepit ovat hänen mukaansa yrittäneet vedota vielä kollegoihin.

– Runkopuu ei ole joko tai. Jos on oikein käppyrä runko, siitä ei kovin kaunista taloa saa, Kumpula-Natri selittää.

UPM:lle tärkeä mäntyöljy on puolestaan vaarassa tippua kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistalta. Tippuminen voisi tarkoittaa sitä, ettei mäntyöljystä kannata valmistaa biopolttoainetta, vaan esimerkiksi kemikaaleja.

Suomen hallitus on painottanut, ettei lainsäädäntöön pitäisi kirjata hierarkiaa siitä, mihin jätemateriaalia saa käyttää.

Jätehierarkia voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi puuraaka-aine voitaisiin käyttää vasta toissijaisesti energiaksi. Suomalaiskannan mukaan markkinat osaavat kyllä päättää oikean käyttökohteen.

Tällä kannalla on myös kokoomuksen Henna Virkkunen, jonka mielestä lainsäädäntö ei saa estää puun järkevää käyttöä. Saman puolueen Sirpa Pietikäinen taas kannattaa sitä, että puun käyttökohteita arvotetaan.

Isoin kahina käydään liikenteen biopolttoaineista.

Nesteen kannalta kiinnostava, mutta ei enää niin kriittinen, on palmuöljyn kohtalo. Yhtiö on keskittynyt viime vuosina yhä enemmän jätteisiin ja tähteisiin.

Virkkusen mukaan parlamentissa on laaja yhteisymmärrys siitä, että palmuöljyn käyttö uusiutuvissa polttoaineissa olisi loppumassa vuoteen 2020 mennessä. Palmuöljy on ollut hyvin kiistelty raaka-aine, koska sen on arvioitu tuhonneen arvokkaita metsäalueita.

Kaikkein isoin kahina ennen iltapäivän äänestystä käydään Virkkusen mukaan juuri liikenteen biopolttoaineista.

– Biopolttoaineillahan on euroopanlaajuisesti aika huono maine. Se johtuu siitä, että alkuvaiheessa tehtiin paljon virheitä ja käytettiin raaka-aineita, jotka eivät olleet ympäristön kannalta kestäviä.

STT–ANNIINA LUOTONEN

MT:n kysely: Kansalaiset odottavat arvojohtajuutta – presidentin Nato-kanta ei tärkeintä

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Presidenttiehdokkaan tärkein ominaisuus on äänestäjien mielestä arvojohtaminen, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Vastaajista 90 prosenttia pitää vähintään melko tärkeänä, että presidentti puhuu suomalaisia koskettavista asioista.

Lähes yhtä tärkeänä äänestäjät pitävät terrorismin estämistä. Lähes 80 prosenttia vastaajista pitää sitä ainakin melko tärkeänä. Nato-kysymys jää tärkeiden asioiden listalla selvästi alemmaksi.

Kyselyssä sitä tärkeämpänä pidetään muun muassa presidentin edustavuutta ja suhteita suurvaltoihin.

Kyselyssä 46 prosenttia halusi presidentille lisää sisäpoliittista valtaa ja 38 prosenttia oli tyytyväisiä nykytilanteeseen. Sisäpoliittista valtaa presidentille haluavat eniten perussuomalaiset, vähiten keskustalaiset ja vihreät.

Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1 072 ihmistä, jotka olivat iältään 18–79-vuotiaita. Kysely tehtiin joulua edeltävänä viikonloppuna, ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.