Samalla THL arvioi, että koronavirusepidemian voimakas hidastuminen pidentää epidemian kestoa erittäin merkittävästi.

Asia selviää valtioneuvoston kanslian STT:lle toimittamasta taustamateriaalista, joka esiteltiin hallitukselle viime keskiviikkona.

Samaisen aineiston mukaan THL on laskenut 57 tehohoitojakson perusteella, että covid-19-tehohoitokuolleisuus on noin 14,5 prosenttia ja yli 70-vuotiailla 40–50 prosenttia. Tehohoidon kapasiteetti on THL:n muistion mukaan riittänyt niin hyvin, että koronaviruspotilaiden hoitoon varattua kapasiteettia voitaisiin jopa pienentää.

Maaliskuussa julkisuuteen tulleessa sairaala- ja tehohoidon kapasiteettia mittaavassa ennusteessa arvioitiin, että epidemian huipun aikana yhtä aikaa sairaalahoidossa olisi hieman yli 900 potilasta. Tässä maaliskuun 25. päivänä julkaistussa ennusteessa arvioitiin, että tehohoidossa olisi samanaikaisesti 280 potilasta epidemiahuipun aikaan.

Ennuste tehtiin sillä oletuksella, että yksi ihminen tartuttaisi aina edelleen 1,6 ihmistä.

Kun tarkastellaan toteutuneita tehohoitolukuja ja verrataan niitä ennusteeseen, ei luvuissa ole vielä tultu lähellekään ensimmäisen ennusteen huippua.

Toistaiseksi tehohoidossa on ollut enimmillään reilut 80 potilasta yhtä aikaa. Kuormitus oli suurinta huhtikuun toisella viikolla, jonka jälkeen kehitys on ollut laskusuuntaista. Myös THL:n materiaalin mukaan päivittäin tehohoitoon tulevien epäiltyjen koronaviruspotilaiden määrä oli huipussaan 8. huhtikuuta.

Suomessa tiedetyt tautitapaukset painottuvat 20–59-vuotiaisiin. THL:n materiaalin mukaan ikäihmisten tapauskuolleisuus onkin Suomessa selvästi matalammalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa tautitapauksia on ollut merkittävästi enemmän vanhemman väestön keskuudessa.

Tapauskuolleisuus lasketaan suhteuttamalla kuolleiden määrä vahvistettuihin tapauksiin.
STT–Olli-Pekka Paajanen