Hallitus etsii budjettiriihessä keinoja auttaa kansalaisia sähkön hinnan noustessa. Tässä vaiheessa näyttää melko selvältä, että sähkön arvonlisäveroa ollaan alentamassa.

Alv on nykyisin 24 prosenttia. Mikäli yhteisymmärrys hallituspuolueiden kesken löytyy, veroa saatettaisiin pudottaa kymmenen prosenttiyksikköä tai jopa enemmän.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund pitää veronalennusta järkevänä. On todennäköistä, että se siirtyisi kuluttajahintoihin. Se tasaannuttaisi sähkön hinnan pian kohtuuttomaksi yltyvää nousua esimerkiksi sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.

Lund pitää tärkeänä myös sitä, että alvin laskemisen vaikutus näkyisi hinnoissa pikaisesti. Se on nopea keino. Hänen mukaansa pitäisi myös selkeästi viestiä, että veronlasku on määräaikainen.

Energiakriisin on ennakoitu kestävän yhdestä kahteen vuotta, kenties pitempäänkin.

HELSINGIN SANOMIEN tietojen mukaan hallituksen pohdinnassa olisi myös esimerkiksi uusi verovähennys, joka voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Ne ihmiset, joita verovähennys ei auttaisi, voisivat saada toimeentulotyyppistä rahaa mahdollisesti Kelalta.

Lund sanoo ymmärtävänsä tämänkaltaisia kohdennettuja tukia, mutta häntä mietityttää, kuinka nopeasti ne saataisiin toimimaan.

– Tuntien maamme byrokratian, ne vievät ehkä liikaa aikaa. Eivät ne huonoja välttämättä ole. Mutta nyt rupeaa olemaan kiire, kun tullaan talvea kohden ja sähkölaskut lämmittäjillä rupeavat kasvamaan.

Lund lisää, että tällaisiinkin erityyppisiin keinoihin on silti hyvä varautua, sillä niitä saatetaan tarvita myöhemmin.

– Nyt täytyy muistaa, että tilanne on äärimmäisen vakava. Jos muistellaan 1970-luvun öljykriisiä, joka oli kauhistus, nyt puhutaan paljon vakavammasta kriisistä. Siinä suhteessa valmiuksia pitää aina tuoda lisää vähän, jos on tarvetta. Erityisesti heikompituloisille ja yhteiskunnan vähävaraisille pitää olla nopeita valmiuksia auttaa.

Lundin mukaan esimerkiksi Saksassa on arvioitu, että jo neljännes ihmisistä joutuu energiaköyhyyden rajalle.

– Se merkitsee, että pitää tehdä valintoja, ostaako lääkkeitä vai maksaako energialaskun.

MEDIATIETOJEN MUKAAN hallituksessa on vääntöä siitä, pitäisikö myös sähköntuottajien voittoihin puuttuva niin kutsuttu windfall-vero toteuttaa. Asia on ilmeisesti erityisesti keskustalle vaikea.

Peter Lund vaikuttaa suhtautuvan myönteisesti windfall-voittojen verottamiseen.

– Monissa maissa keskustellaan windfall-voitoista. Se pohjautuu siihen yksinkertaiseen tilanteeseen, että eihän sähkön tuotantohinta ole noussut niin paljon kuin sähkön myyntihinta. Esimerkiksi Suomessa vesi- tai ydinvoiman hinta on edelleen hyvin edullista. Mutta sähkömarkkina toimii siten, että viimeiset kilowattitunnit määrittelevät hinnat kaikelle sähkölle.

Toisin sanoen hinta määrittyy sähköpörssissä kalleimman tuotantotavan eli käytännössä maakaasun mukaan.

– Eihän Saksan sähköstä kuin 15 prosenttia ole kaasusta, mutta silloin kun on huippusähkön tarve, se asettaa hinnan.

Kun Pohjoismaiden ja Saksan sähkömarkkina ovat kiinni toisissaan, hinta nousee myös Pohjoismaissa.

– Tästä syntyy ansiotonta voittoa yrityksille. Tämä on hassu tilanne, yritys saa enemmän voittoa, jos se ei tee mitään. Jos se lisää sähköntuotantoa, voitto vähenee. Markkinalogiikka menee väärin päin.

Lund toteaa, että poliittisesta kannasta riippumatta Euroopassa windfall-vero on yksi väline päättäjien pohtimassa keinovalikoimassa. Arvonlisäveron alennus olisi silti nopeammin toteutettavissa.

– Nämä ovat markkinakeinoja. Mielestäni molempia kannattaisi harkita ja sitten katsoa, mikä on paras vaihtoehto meidän tilanteessa. Alvilla valtio pystyy toimimaan nopeasti. Windfall voi viedä ehkä liikaa aikaa. Pitäisi nopeasti alkaa toimia, kun talvi lähestyy. Emme voi odottaa kauan. Molemmat kannattaisi pitää pöydissä ja katsoa ne läpi.

MYÖS SÄHKÖN tuottajilla on ongelmia. Energiakonserni Fortum on kertonut käyvänsä neuvotteluja valtion kanssa tuesta, jotta sillä olisi varaa maksaa miljardeihin paisuneet vakuutensa. Kun energiayhtiöt myyvät tulevaisuuden sähkötoimituksiaan, niiltä vaadittava vakuus syntyy myyntihetken sähkön hinnan ja markkinahinnan erotuksesta.

– Tässä tilanteessa, jossa markkina on tällainen, voisi vain kysyä, miksi yksityinen markkina ei rahoita vakuuksia niin kuin se on aikaisemmin rahoittanut, Lund pohtii.

Syntyvien riskikeskittymien vakuusmaksut ovat hyvin suuria. Yhtiöille syntyy tarve saada lyhytaikaista käyttöpääomaa lainana.

Esimerkiksi Fortumin alkuvuoden tappio oli liki 12 miljardia euroa ja sen enemmistöomistama Uniper on tehnyt yli sadan miljoonan euron päivätappioita.

– Kun tullaan talveen, riskit voivat edelleenkin kasvaa. Sitten on vakuusmaksuriski ja saattaa tulla se kysymys, että Fortum kaatuu valtiolle. Ei se ole poissuljettu.

Valtion syliin kaatuminen tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että valtio tukisi Fortumia hybridilainoin, jotka voisivat vaihtua osakeomistukseen.

– Jos kävisi niin, että riski alkaisi toteutua, se merkitsisi sitä, että valtio muuttaisi lainoja osakkeiksi ja valtiosta tulisi silloin selvästi enemmistöomistaja. Nyt omistus on jo yli 50 prosenttia, mutta omistus kasvaisi ja sitä kautta yritys tulisi käytännössä valtiolliseksi yritykseksi, Lund spekuloi.

Näin on käynyt muuallakin Euroopassa. Ranska on jo kansallistamassa vaikeuksiin ajautuneen ydinenergiayhtiö EDF:n.

– Hallituskin on indikoinut, että se olisi valmis lainoittamaan Fortumin. Silloin voisi ajatella, että puhutaan hybridilainoista, jolloin valtion omistus kasvaisi, jos riskit realisoituisivat.

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala vakuutti Helsingin Sanomissa, että suomalaiset veronmaksajat voivat luottaa siihen, että valtio saa rahansa takaisin, mikäli se päätyy tukemaan Fortumia.

Allekirjoittaako Lund Reinikkalan vakuutuksen?

– Tässä tilanteessa, kun energiamarkkinoilla on niin paljon epävarmuustekijöitä, en allekirjoittaisi mitään, ennen kuin tilanne selviää. Viittaisin siihen, että jos Fortum ei saa lyhyttä käyttöpääomaa nyt markkinoilta, eiköhän markkina ole jo arvioinut, että Fortumissa on sellainen riski, ettei sitä miljardien käyttöpääomaa nyt välttämättä anneta. Olisin tässä tilanteessa varauksellinen lupauksiin.

Reinikkala totesi Helsingin Sanomille myös, että valtion puoleen kääntyminen ei kerro siitä, että Fortum olisi taloudellisesti heikossa kunnossa. Hän sanoo, ettei yhtiö tarvitse uutta pääomaa omistajiltaan.

– Meillä ei ole mitään kannattavuusongelmaa. Tämä on pelkästään likviditeettiongelma, ja toivottavasti lyhytaikainen, hän sanoi lehdelle.

PETER LUND penää yhteisiä toimia energiakriisin ratkaisemiseksi myös eurooppalaisella tasolla.

– Euroopan komission uskottavuus tavallisen eurooppalaisen silmissä on myös pelissä. Kun tämä on eurooppalainen ongelma, kyllä pitää tehdä eurooppalaisia ratkaisuja.

– Ongelmat eivät johdu siitä, että kaikki energia olisi kallistunut. Tuulivoima on halpaa, samoin ydinvoima ja vesivoima. Pohjoismaisilla markkinoilla puolet on vesivoimaa. Ei se ole tullut kalliimmaksi, se on sitä samaa vettä kuin aikaisemmin. Mutta sähkömarkkinamekanismi ei toimi tässä tilanteessa.

Juuri sen mekanismin parantaminen on Euroopan komission toimialaa.

– Sen pitää reformoida sähkömarkkinamekanismia niin, että se toimii kriisitilanteessa.

Keinoina voisivat olla esimerkiksi eurooppalaiseen sähkön hintakattoon puuttuminen tai päästöoikeuden hintakatto.

– Tässä on erilaisia malleja liikkeellä. Sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja mekanismeihin pitää joka tapauksessa kiinnittää huomiota. Ymmärtääkseni komissio tekee tähän liittyvää valmistelutyötä. Sähkömarkkinamekanismia ei ole tehty tämäntyyppiseen tilanteeseen, jossa nyt olemme.

Lund toteaa, että mekanismin uudistaminen voisi pitkälti laukaista kriisin.

– Tämä on markkinoiden toimivuuden kriisi itse asiassa tässä tilanteessa.