– Sellaisena se tietenkin heijastelee sen sadan kuulemamme asiantuntijan vahvaa yhteistä arviota siitä, että tässä on kyse katastrofaalisen suuresta riskistä, Harakka arvioi.

Riski on olemassa hänen mukaansa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

– Kuten ministeri [Petteri] Orpolta juuri kuulimme, valinnanvapauden myötä on tulossa pikemminkin kustannuksia kuin säästöjä. Nämä ovat merkittäviä jo lähivuosina, Harakka toteaa huomauttaen, ettei kustannuksiin ole varauduttu hallituksen budjettikehyksissä.

– Nythän hallitus selittää tätä, että koko sote-uudistuksesta tulee säästöjä. Mutta valinnanvapaus on kaikkien asiantuntijoiden mukaan juuri se elementti, joka lisää kustannuksia miljarditasolla, Harakka selventää.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta julkaisi torstaina vahvasti kriittisen lausunnon sote- ja maakuntauudistuksesta. Valiokunta keskittyi tarkastelemaan sote-kokonaisuuden taloudellisia vaikutusarvioita ja riskejä.

Valiokunnan mielestä kokonaisuuden laajuus ja valinnanvapausmallin vaikutukset lisäävät taloudellista epävarmuutta, joka saattaa myöhemmin lisätä julkisen talouden menopaineita. Harakan mukaan taloudellisia riskejä esiintyy myös jo uudistusta toimeenpantaessa.

– Muutosvaiheessa tähän liittyy esimerkiksi se, että tulee iso asiakassiirtymä, jota on vaikea ennakoida ja joka tapahtuu vielä yhdellä rysäyksellä. Jo Uudellamaalla on 600 000 asiakasta yksityisissä palveluissa. Heillä on nyt oikeus tulla maakunnan omaan sote-palveluun, Harakka toteaa.

Hänen mukaansa myös työntekijöiden siirtymisestä syntyvä palkkaharmonisointi sekä ICT-kulut ovat tuovat etenkin uudistuksen siirtymävaiheessa lisää kustannuksia.

– Maakuntien riskit ovat melkoiset. Yksin Uusimaa on laskenut 300 miljoonan euron lisätarpeen, Harakka kertaa.

Valiokunta ei ole sen julkaiseman lausunnon mukaan saanut uudistuksen vaikutuksista kokonaisarviota, ei edes eri skenaarioiden tasolla. Hallituksen esityksiin olisi tullut sen mielestä sisältyä muun muassa kokonaisarvio valinnanvapausuudistuksen nettovaikutuksista julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin sekä yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten uudistuksella saavutetaan sille asetetut keskeiset tavoitteet.

– On äärimmäisen merkittävä kysymys, ettei edes miljardi-tarkkuudella ole saatu kunnollisia arvioita siitä, mitä tämä lysti maksaa, Harakka huokaisee.

Koko uudistuksen säästötavoitteeksi on hallituksen esityksessä kaavailtu 3 miljardia euroa.

– Mutta miten se saavutetaan, niin siitä ei ole koskaan esitetty minkäänlaista mekanismia. Se saavutetaan vain siten, että maakunnilta leikataan puoli miljardia vuodessa menoista. Oli tarpeen tai ei. Tästä päästään tilanteeseen, että leikkaamalla ollaan säästetty, Harakka arvioi.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) tunnusti STT:lle, että uudistuksen aikataulu ja liikkeellelähtö on niin nopea, että se saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia, vaikka säästöpotentiaalia onkin.

– Asiantuntijakuuleminen osoitti, että tämä jaksottaminen on niin haastava ja nopea, että se saattaa tuottaa ongelmia, ja sen tähden saattaa syntyä kustannuksia, joita ei ole pystytty olettamaan, Kalli sanoi.

Kallin mukaan säästöpotentiaalia on erityisesti tietojärjestelmien yhteenkasaamisessa, jotka hänen mukaansa ”selvästi eri alueilla tuovat säästöjä ja niissä puhutaan heti sadoista miljoonista euroista”.

Yhtenä erikoisuutena valiokunnan työskentelyssä voidaan pitää torstaina julkisuuteen noussutta valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäeltä tullutta pitkää muistiota, jossa viimein käsiteltiin myös uudistuksen kustannuksia. Valtiovarainministeriö on julkistanut muistion tänään iltapäivällä.

Juuri Hetemäen paperista selviää, että valinnanvapaudesta ei ole tulossa säästöjä. Palveluintegraation eli eri palveluiden yhteensovittamisen säästöpotentiaaliksi Hetemäki arvioi puolestaan 0,6 miljardia euroa ja teknologian laajamittaisen käyttöönoton säästöpotentiaaliksi peräti 4 miljardia euroa.

Harakka toteaa, ettei hän tiedä mistä esimerkiksi teknologian tuomat säästöt on saatu. Hänen mukaansa onkin erittäin hyvä kysymys, miksi kyseinen paperi tuotiin valiokuntaan aivan käsittelyn loppusuoralla.

– Valiokunnassa oli lopetettu asiantuntijakuulemiset ja lausunnon käsittely oli jo aloitettu. Ilmeisesti koettiin, että valtiovarainministeriö ei ole kyennyt vastaamaan näihin moniin kysymyksiin riittävällä tarkkuudella ja tämä oli tällainen viimeinen yritys, Harakka arvioi.

– Mutta tämä viimeinen hätäpaperi vain korostaa hataruudessaan, höttöisyydessään ja hätäisyydessään sitä, miten heikkoa valmistelu on ollut. Siinä esitetyt luvut olivat niin syvältä hatusta, että valiokunta ei voinut ottaa niitä mukaan omaan lausuntoonsa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan valtiovarainvaliokunnassa kiisteltiin siitä, voidaanko Hetemäen muistioon viitata lausunnossa. Lopulta muistio rajattiin lausunnon ulkopuolelle, koska sitä pidettiin niin epävarmana.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty lisäksi huomiota siihen, että rahoitusmalliin ei sisälly sellaisia kannustimia, jotka tukisivat selkeästi uudistuksen keskeistä tavoitetta, eli menojen kasvun hillintää.

Koska maakunnalle ei synny kannustimia verotuksen kautta, tavoitteen toteutumista voitaisiin edistää sillä, että rahoitusmalliin sisältyisi esimerkiksi talouden hallintaan, ohjaukseen ja valvontaan liittyviä mekanismeja, jotka ohjaisivat maakuntia vielä vahvemmin toimimaan kustannustehokkaasti.

Maakunnalla ei ole myöskään selkeää kannustinta säästää, vaan pikemminkin kuluttaa kaikki valtion talousarvion kautta siirtyvät rahat.

Lakiin tosin sisältyy mekanismeja (mm. arviointimenettely, uhka maakunnan yhdistämisestä toiseen maakuntaan), joilla pyritään varmistamaan, että maakunnat pysyvät annetussa menokehyksessä, mutta lainsäädäntö ei sinällään varmista sitä, että toivotut kustannuskehitykseen liittyvät tavoitteet saavutetaan.

Uudistuksen toimeenpanoa vaikeuttaa lausunnon mukaan myös se, että tietojärjestelmähankkeiden arvioidaan olevan osin keskeneräisiä uudistuksen tullessa voimaan.

Valiokunnan työskentelyä ja lausunnon laatimista vaikeuttivat lisäksi se, että osa uudistuspakettiin kuuluvista esityksistä on vielä antamatta. Esimerkiksi asiakasmaksu-uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa vasta ensi syksynä.

Lausunnosta ilmenee, että valiokunnan enemmistö hallituspuolueiden edustajien turvin, on edellä mainitusta huolimatta sitä mieltä, että uudistus on tarpeellinen ja kannatettava.

Lausuntoon liittyykin opposition eriävä mielipide. Sen mukaan eduskunnan ei tule hyväksyä lainsäädäntöä, jonka välittömiä kustannuksia ei ole arvioitu edes miljarditarkkuudella eikä niitä ole huomioitu asianmukaisesti valtiontalouden kehyksissä. Oppositiopuolueiden edustajat ovat ilmoittaneet kommentoivansa tarkemmin mielipidettään eduskunnassa perjantaiaamuna.

Jos uudistus toteutetaan, paluuta takaisin ei lausunnon mukaan käytännössä ole. ”On kuitenkin selvää, että suuret perusratkaisut, toisin sanoen päätökset maakuntien perustamisesta sekä markkinoiden avaamisesta, ovat luonteeltaan niin laajoja, ettei niiden peruminen ole käytännössä mahdollista”, lausunnossa sanotaan.

Toimittajat: Sanna Nikula (STT), Topi Juga ja Johannes Ijäs