Tuomas Pöysti: Nämä sote-kysymykset askarruttavat perustuslakivaliokuntaa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Eduskunnan perustuslakivaliokunta työstää paraikaa lausuntoa sote-uudistuksesta. Paikalla kuultavana, viimeksi eilen, on käynyt myös sote-uudistuksen valmistelua johtava, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Hän raottaa Demokraatille, minkälaiset kysymykset ovat keskeisiä valmistelussa.

Yksi on yhtiöittäminen eli julkisten hallintotehtävien siirto yksityisille. Toinen on yhdenvertaisuuden toteutuminen ja kolmas aikataulu.

– Onko aikataulu sellainen, että se vaarantaa perusoikeuksien käytännön toteutumisen siirtymävaiheessa. Nämä kolme kysymystä ovat niitä isoja, mitä siellä pohditaan.

Pöystin mukaan asioiden tilaa on vielä liian aikaista sanoa.

– Valiokuntatyö on kesken, kuulemiset ovat menossa ja sitä käydään läpi.

Yhtiöittämisessä on hänen mukaansa kysymys siitä, onko niin, että EU-oikeus edellyttää sitä vai eikö edellytä.

– Ja sitten, onko siinä muita sellaisia perusteita, että yhtiöittäminen olisi velvollisuutena tarkoituksenmukainen ja mahtuu perustuslain raameihin vai onko se enemmän työkalu saavuttaa joitakin muita päämääriä, joihin olisi vaihtoehtoisia keinoja ja silloin sen ei tarvitsisi olla välttämättömyys. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita siellä valiokunnassa keskustellaan.
Hallituksen esityksessä on hallituksen tulkinta asiasta ja nyt valiokunta käy sitä läpi.

– Hallituksen tulkintahan on ollut se, että on EU-oikeudellisesti turvallisempi tie on yhtiöittäminen ja että se on myöskin tarkoituksenmukaista vertailuasetelman ja palveluiden laadun ja kehittämisen kannalta. Tämä on hallituksen esityksessä.

Mikä oma tulkintanne on?

– Minä en ota nyt henkilökohtaista kantaa.

Miltä näyttää yleinen tulkinta tähän asiaan?

– Minä en sitä ala spekuloimaan, kun valiokuntatyö on kesken ja se on luottamuksellista, en sitä spekuloi sen kummoisemmin, en omaani ja mitä siellä tapahtuu.

Muutoksia luvassa.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että haasteita sotessa riittää ongelmia. Ylen mukaan pääministeri Juha Sipilä sanoi Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa, että sote-uudistuksen julkisten palvelujen yhtiöittäminen ei ehkä saakaan perustuslakivaliokunnan siunausta.

– Perustuslakivaliokunnasta on kuulunut sellaisia viestejä, että sote-ratkaisuun joudutaan joka tapauksessa tekemään muutoksia, sanoi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh Savon Sanomille pari päivää sitten.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero kirjoitti jo 3.6. blogissaan, että mikään pakko ei olisi nyt esitetyllä tavalla yhtiöittää maakunnan omassa tuotannossa suoraan valinnanvapauden palvelujen piiriin kuuluvaa palveluntuotantoa.

– Pakko ei tule EU:sta eikä perustuslaista. Se on pelkkä poliittinen päätös ja linjaus. Hallituksen esityksessäkin lukee, että se on vain poliittista harkintaa, hän kommentoi tuolloin blogiaan Demokraatille.

Sipilän ulostulon jälkeen Paatero on myös vaatinut kuntien ”pakkoyhtiöittämispilotin” lopettamista.

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.

”Pelkoa on liioiteltu” – Hyvinvointialan liitto puolustaa asiakasseteleitä

Kuva: Thinkstock

Yksityisiä sote-palvelutuottajia edustava Hyvinvointialan liitto ei näe suurta vaaraa siinä, jos asiakassetelit ulotetaan yksityisen sektorin erikoissairaanhoitoon. Julkisuudessa on pelätty sitä, että asiakassetelit kiireettömässä leikkaustoiminnassa vaarantavat julkisten sairaaloiden päivystystä.

Uhkana on nähty muun muassa osaavan työvoiman siirtyminen yksityiselle sektorille.

– Pelkoa on liioiteltu. Yksityinen sektori pystyy tehostamaan toimintaansa myös olemassa olevan työvoiman kautta, Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas korostaa.

Hän muistuttaa, että julkisella sektorilla on useita vetovoimatekijöitä – kuten sairaalatyön tarjoamat ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja laajempi kollegiaalinen tuki.

Yksityisellä sektorilla tehdään vuosittain noin 70 000 leikkaussaliolosuhteita vaativaa toimenpidettä. Rajakangas pitää määrää merkittävänä, mutta julkisen sektorin volyymeihin nähden pienenä. Kunnat ja kuntayhtymät ostivat erikoissairaanhoitoa yksityisiltä vuonna 2015 noin 300 miljoonaa eurolla, mikä vastaa muutamaa prosenttia kokonaiskustannuksista.

Rajakangas korostaa, että yksityinen toiminta on luvanvaraista ja yltää potilasturvallisuudessa huipputuloksiin.

Nuo kaksi vuotta vaativat aikamoista riskinottokykyä.

Hyvinvointialan liitto kannatti aiempaa esitystä valinnanvapaudesta. Siinä jaettiin heti alkuvaiheessa asuinpaikan mukaan ne asiakkaat, jotka eivät ole valinneet yksityistä eivätkä julkista sote-keskusta.

– Tällöin useampien tuottajien mukaantulo olisi ollut turvatumpaa, Rajakangas huomauttaa.

Uudessa esityksessä jako lähimpään sote-keskukseen tehdään vasta kahden vuoden päästä sote-keskusten aloittamisesta, vuonna 2023.

– Nuo kaksi vuotta vaativat yksityiseltä tuottajalta aikamoista riskinottokykyä, jota kaikilla ei ole.

Osa hallituspuolueista korosti lausuntokierroksen merkitystä ennen lopullisen esityksen antamista eduskunnalle.

– Hyvä näin. Hyvinvointialan liitto on kiinnittänyt useampaan otteeseen huomiota siihen, että yksityisen sektorin osaamista ja asiantuntemusta on tähän asti käytetty uudistuksen valmistelussa hyväksi aivan liian vähän, Rajakangas painottaa.

Erkki Tuomioja nostaa torstain synkkyydestä esiin yhden valonpilkahduksen – ”Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi”

Kuva: Jari Soini

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ilmoittivat eilen antavansa hyväksynnän sote-ratkaisun valinnanvapausesitykselle.

Tuoreinta esitystä on arvosteltu erityisesti siitä, että se vaarantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja nostaa Facebook-sivuillaan esiin ”synkästä sote-päivästä” yhden valonpilkahduksen.

Nimittäin keskustan ilmoituksen siitä, että asiantuntijalausunnot valinnanvapaudesta täytyy nyt ottaa vakavasti.

Tuomioja kommentoi aietta lakonisesti.

”Niinpä. Jos näin olisi tehty jo aiemmin, ei tässä sotkussa oltaisi.”

Poliitikkojen lisäksi hallituksen esitystä on arvosteltu myös lääkäripiireissä.

Viimeksi tänään päivystyskirurgian ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi ja plastiikkakirurgian professori, ylilääkäri Erkki Tukiainen kirjoittavat Helsingin Sanomissa, että nyt esitetty sote-uudistus ja siihen sisältyvä valinnanvapaus asiakasseteleineen uhkaa romuttaa nykyisen erikoissairaanhoidon.

”Erityisen ankarasti tämä koskee kirurgisia päivystyspotilaita ja heidän omaisiaan, joiden kohtalolla poliitikot nyt käyvät kauppaa.”

AVAINSANAT

Kuulisikohan hallitus edes lääkäriedustajiaan? – ”Meitä arveluttaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Keskustan lääkäri-kansanedustajat Niilo Keränen, Pekka Puska ja Martti Talja kiittävät, että hallituksen lakiesitykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta on saatu monta parannusta sitten viime kesän.

Heidän mielestään esityksen ratkaisematon ongelma on kuitenkin erikoissairaanhoitoon tuleva varsin laaja valinnanvapaus.

– Meitä arveluttaa erikoissairaanhoidon asiakassetelien käyttö esityksen tarkoittamassa laajuudessa.

Maakunnan on annettava asiakasseteli lähes kaikkeen erikoissairaanhoitoon, jos asiakkaalla tai potilaalla todetaan erikoissairaanhoidon tarve. Vain vaativat leikkaukset, tehohoito ja päivystys jäävät yksiselitteisesti asiakassetelitarjonnan ulkopuolelle.

Maakunta voi rajoittaa setelitarjontaa käytännössä vain potilasturvallisuussyistä.

– Erikoissairaanhoito on nykyisin parhaiten toimiva suomalaisten sote-palvelujen osa. On suuri vaara, että julkistettu valinnanvapauslakiesitys ja laaja asiakassetelien laaja käyttö pirstoo erikoissairaanhoidon kokonaisuuden, lääkäri-kansanedustajat pelkäävät.

Kolmikko hyväksyy keskustan eduskuntaryhmän mukana sen, että lakiesitys lähetetään lausuntokierrokselle.

– Toivomme, että esityksestä saatavat lausunnot otetaan vakavasti huomioon ja että vuodenvaihteen jälkeen viilattavassa lopullisessa lakiesityksessä esityksen heikkoudet korjataan, Keränen, Puska ja Talja painottavat.

 

”Vaikutukset liikenneturvallisuuteen hirvittävät” – Autokoululiitolta hätähuuto hallituksen uudistuksen takia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallitus on tällä viikolla pitämässään yleisistunnossa hyväksynyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esityksen ajokorttilainsäädännön uudistamisesta. Esitys keventää ajokortin suorittamiseen liittyvää sääntelyä ja laissa säädettyjä opetusmääriä.

Tätä kautta uusi laki mahdollistaa kuljettajantutkintoon hakeutuvan yksilöllisen osaamisen ja esimerkiksi aiempien ajokorttien huomioimisen paremmin.

Nykyisestä syventävästä vaiheesta kuljettajankoulutuksessa esitetään luovuttavan ja näin ollen ajokortin saisi heti kuljettajantutkinnon suoritettuaan. Syventävän vaiheen sisällöt tulisivat kuitenkin edelleen sisältymään kuljettajankoulutukseen, mutta ne suoritettaisiin ennen tutkintoa.

Suomen Autokoululiitto tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen esityksen tavoitteisiin ja esitys sisältää monia tarpeellisia uudistuksia.

”Autokoululiitto on kuitenkin erittäin huolissaan uudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Hallituksen esitys asettaa suuren paineen kuljettajantutkinnolle, mutta sen kehittämiseen tarjotut ratkaisut ovat vähäiset. Tutkinto nykyisellään ei ole valmis mittaamaan kuljettajan valmiuksia aukottomasti”, liitto kirjoittaa.

”Kun tähän yhdistetään opetusvaatimuksen kevennykset, esityksellä lisää turvattomuutta liikenteessä. Erityisen huolissaan olemme uusien kuljettajien riskienhallintajakson sijoittumisesta ennen tutkintoa. Nykyisellään riskienhallintajakso sijoittuu nimenomaan syventävään vaiheeseen, uusien kuljettajien riskialtteimpaan aikaan, joka on kolme kuukautta ajokortin saamisen jälkeen”.

”Tämänhetkinen malli on vahinkotilastojen mukaan olemassaolonsa aikana puolittanut nuorten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja siis todistetusti parantanut liikenneturvallisuutta. Nykyisen riskienhallintamallin puolesta puhuvat niin vahinkotilastot kuin asiantuntijoiden lausunnot.”

– Hallituksen esityksessä on monia hyviä uudistuksia, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen kuitenkin hirvittävät. Valmistelussa on jätetty täysin huomiotta useat liikennealan asiantuntijatahojen lausunnot, jotka ovat tuoneet esille esityksen ongelmia liikenneturvallisuuden näkökulmasta, Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Suomen Autokoululiitto toivoo, että eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan laajasti asiantuntijoita ja esityksen puutteet korjataan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Keskustelua aiheesta