Politiikka
3.1.2018 16:08 ・ Päivitetty: 3.1.2018 16:08
Tuomioja miinasopimuksesta: ”Itsetuntoani hivelee kun…”
– Itsetuntoani hivelee, kun minut Tarja Halosen ohella nostetaan yhdeksi keskeiseksi vastuulliseksi siitä, että Suomi on liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Vahvaa kannatustani sopimukselle kieltämättä en kuitenkaan pidä itseäni niin korvaamattomana, että uskottelisin Suomen jääneen ilman minua sopimuksen ulkopuolelle. Sopimukseen liittymistä on ollut toteuttamassa useampi hallitus eri kokoonpanoissa ja sen ratifiointi tapahtui eduskunnassa laajalla enemmistöllä. Näin kirjoittaa entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja kotisivuillaan.
Sopimukseen johtanut prosessi käynnistyi Tuomiojan mukaan jo 19990-luvun alussa yhtäältä Kanadan ja toisaalta joukon kansalaisjärjestöjä vetämänä ja vauhdittamana. Vuonna 1995 ulkoministeriksi tullut Tarja Halonen seurasi prosessia tarkoin ja sai tehdä paljon töitä, jotta koko prosessille naureskelleet ja sitä vähätelleet, reaalipolitiikan mestareina itseään pitävät suurlähettiläät ulkoministeriössä ottaisivat asian vakavasti. Heidän jarrutuksestaan ja vastarinnastaan johtuu, että liittymisaikataulut ja järjestelyt eivät olleet Suomelle kaikista optimaalisimpia.
– Mutta kaikesta, ml. korvaavien puolustusjärjestelmien hankinnasta sovittiin lopulta myös puolustusvoimain johdon kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.
– Tänään miinasopimukseen liittyneitä ja sen voimaansaattaneita maita on 163, viimeisimpänä liittyjänä Palestiina. Kaikki EU-maat ovat sopimuksessa, samoin kaikki Nato-maat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Maita jotka eivät ole sopimuksessa mukana ovat USA:n lisäksi mm. Venäjä, Kiina, Israel, Egypti ja Myanmar. Yhdysvallat vielä Obaman aikana ilmoitti noudattavansa sopimuksen määräyksiä, ainoana poikkeuksena Korean niemimaa.
– Tässä jaossa Suomen paikka ei todellakaan voi olla jälkimmäisessä ryhmässä. Tuskin yksikään sopimukseen liittynyt EU-maa ajatteli liittymistä jarruttaa sillä perusteella, että kyseinen maa oli niin vastuullinen, ettei sen maamiinoihin kukaan siviili koskaan astuisi, mitä Suomessa vieläkin halutaan toistaa, Tuomioja kirjoittaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
2.1.2018 11:38
Ex-suurlähettiläs arvostelee Halosta ja Tuomiojaa ”moraalisesta palosta” – Tuomioja kuittaa: ”Että tällaisia suurlähettiläitä”
Politiikka
16.12.2017 09:04
Erkki Tuomioja Mikael Jungnerin erosta: ”Erään demarin eilinen lähtö puolueesta on kirvoittanut monenlaisia kommentteja”
Politiikka
15.12.2017 13:42
”Iloitkoon panimoteollisuus, minä en”
Kolumnit
7.12.2017 09:47
Turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, kirjoittaa Erkki Tuomioja