Pääkirjoitukset
8.9.2020 21:01 ・ Päivitetty: 9.9.2020 05:17
Tuore selvitys kumoaa oikeiston hellimiä myyttejä tuloverojen alentamisesta ja työttömyysturvan leikkaamisesta
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisema PT Policy Brief, selvitys verojen, tulonsiirtojen ja erilaisten palvelujen yhteydestä työllisyyteen avartaa toivottavasti keskustelua ainakin oikeiston alituiseen hellimästä ”verot alas, kuri ylös” -ajattelusta, jossa vain hyväosaiset tarvitsevat porkkanaa, mutta muille toiminnan motiiviksi kelpaa keppi.
Briefin mukaan
PT:n tekemä vertailu muihin Pohjoismaihin todistaa, että mieltä kannattaa laajentaa tuntuvasti. Politiikan syksyn korvalla työllisyyden nostamiseksi on jälleen esitetty verojen ja työttömyysturvan leikkauksia nimenomaan yhteiskunnan oikealla laidalla.
Korkeat verot eivät tietenkään ole tai saa olla itseisarvo, mutta sopii myös tunnustaa, mitä niillä saa.
Keinot ja retoriikka ovat tuttuja pitkältä ajalta. On totta, että muissa Pohjoismaissa työllisyystilanne on Suomea parempi, mutta eron selittäminen vain edellisillä johtaa harhaan. Eurostatin tilastojen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2019 Ruotsissa noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, Norjassa ja Tanskassakin noin kaksi. Etenkin yli 55-vuotiaiden, mutta myös nuorten aikuisten alhainen työllisyysaste painaa Suomen tulosta vertailussa. Töihin on siis vaikeaa päästä nuorena, mutta vanhempana töitä on vaikea pitää.
Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa, että OECD:n mukaan Suomen kokonaisveroaste on jo nyt matalampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Ansioturvan taso on keskimäärin Suomea korkeampi Tanskassa ja Norjassa. Työvoimapalveluiden ja hallinnon menojen bkt-osuus jää Suomessa selvästi jälkeen niin Tanskasta kuin Ruotsistakin. Ero on vain lisääntynyt viime vuosina.
Suorastaan hätkähdyttävä ero on työvoimatoimistojen virkailijoiden työkuormassa, siis siinä, kuinka monta työtöntä työnhakijaa on yhtä virkailijaa kohti. Vuonna 2018 luku oli Suomessa 99, mutta Tanskassa 30, Ruotsissa 18 ja Norjassa vain 12. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan sekä työvoimapalvelut että korkeakoulutus ovat paremmin resursoituja ja järjestettyjä muissa Pohjoismaissa, ja molempia on ollut mahdollista kehittää myös kireämmällä verotuksella. Vertailumaissa korkeakoulutusaste on korkeammalla ja myös siirtyminen työelämään sujuu nopeammin.
Lisää aiheesta
Korkeat verot eivät tietenkään ole tai saa olla itseisarvo, mutta sopii myös tunnustaa, mitä niillä saa. Lisäksi yhtään työpaikkaa ei synny sillä, että työtöntä kurmootetaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.