Yhä useampi suomalainen uskoo olevansa työelämässä vielä 70-vuotiaana, mutta vapaaehtoista tai mieluisaa se ei ole. Ajatus työelämässä olemisesta yli 70-vuotiaana ahdistaa selvää enemmistöä vastaajista (74 prosenttia).

Tulokset selviävät työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneestä, työelämäyhtiö Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta.

Työelämätutkimus kertoo, miten työssäkäyvät suhtautuvat työpaikan vaihtamiseen. 15 prosenttia eli sama määrä kuin edellismittauksessa on tiedotteen mukaan vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana. Vaihtoon tyytyväisiä on valtaosa eli 77 prosenttia vastaajista.

Työpaikan vaihtoa harkitaan edelleen eniten palkan vuoksi. Palkkaan toivoo muutosta 61 prosenttia vastaajista, mikä on kuitenkin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

ENSIMMÄISTÄ kertaa Työelämätutkimuksessa selvitettiin myös syitä sille, miksi työpaikan vaihtoa ei harkita. Niille työssäkäyville, jotka eivät tällä hetkellä harkitse työpaikan vaihtoa, yleisin syy pysyä nykytyössä oli puute sopivista avoimista työpaikoista (40 prosenttia vastaajista).

– Työvoiman liikkuvuus on pysynyt ennallaan, mutta työssäkäyvien aikeissa ja asenteissa on nähtävissä muutosta. Työpaikan vaihtohalukkuus ei ole laskenut siksi, että ihmiset olisivat erityisen tyytyväisiä, vaan siksi, että merkittävä osa ei löydä työmarkkinoilta avoimia työpaikkoja. Työnantajien on tärkeä tiedostaa tämä ja huolehtia, että henkilökunnalle riittää kehitys- ja etenemismahdollisuuksia oman talon sisällä, kommentoi Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen tiedotteessa.

Junkkarisen mukaan myös työpaikan vaihdon taustatekijöissä on tapahtunut muutoksia. Palkka on edelleen tärkein syy harkita vaihtoa, mutta sen selvästi pienentynyt osuus kertoo esimerkiksi inflaation hellittämisestä.

– Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut työn merkityksellisyyden tärkeyden kasvussa. Viime vuodet ovat olleet täynnä epävarmuutta, ja tällaisessa tilanteessa merkityksellinen työ voi toimia entistä tärkeämpänä psykologisena turvatekijänä.

Työssäkäyvistä 17 prosenttia vastaajista on valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Osuus on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla.

TUTKIMUKSEN mittaushistorian ajan jatkunut kokemus työn kuormituksen lisääntymisestä on viimein kääntynyt laskuun: työn kuormittavuudesta kertoi nyt 52 prosenttia vastaajista eli kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.

Harvempi on myös tehnyt pidempiä työpäiviä, ja yli kaksi kolmannesta työssäkäyvistä kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Selvästi parhaiten voivat yli 60-vuotiaat työssäkäyvät (85 prosenttia vastaajista), heikoiten 30-39-vuotiaat (62).

Kaikki hyvinvointia koskevat mittarit eivät kuitenkaan osoita samaan suuntaan. Eniten heikentynyt osa-alue on kokemus työn joustavuus: sen koki lisääntyneen enää 39 prosenttia vastaajista eli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen heikentyi saman verran.

– Tutkimustulosten perusteella suomalaisen työssäkäyvien hyvinvoinnissa on havaittavissa pientä käännettä parempaan. Pitkät työpäivät vaikuttavat vähentyneen, minkä taustalla voi olla esimerkiksi suhdanteesta johtuva työmäärän väheneminen. Työelämän vaativuudesta on myös puhuttu paljon, joten tulokset voivat kertoa myös siitä, että työpaikoilla on aidosti ryhdytty tukemaan henkilöstöä, Teemu Junkkarinen arvioi.

SAMALLA työn joustavuus on kuitenkin heikentynyt selvästi, mikä voi viitata esimerkiksi työaikakäytäntöjen kiristymiseen.

– Työnantajien kannattaa olla valveilla ja varmistaa, että henkilöstön kuormitus ei lähde hallitsemattomaan kasvuun sitten, kun talous ja kysyntä ja sen myötä myös työmäärä lähtevät nousuun. Tämä pieni myönteinen käänne kuormituksessa voi kääntyä nopeasti takaisin ilman rakenteellisia muutoksia organisaatioissa, erityisesti työelämän muuttuessa aiempaa nopeammalla tahdilla.

Työssäkäyvistä 39 prosenttia vastasi saavansa työpaikalta apua myös muihin kuin työhön tai terveyteen liittyviin ongelmiin, mutta lähes yhtä suuri osuus (36 prosenttia) sanoo, että apua ei saa.

TEKOÄLYYN työelämässä vastaajat suhtautuvat yleisellä tasolla varsin myönteisesti (49 prosenttia). Omalla työpaikalla tekoälyn käyttöä puoltaa 41 ja työnhaussa tapahtuvaa käyttöä 36 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksen mukaan tasan puolet suomalaisista työssäkäyvistä on kiinnostunut ja utelias hyödyntämään tekoälyä työssään. Miehissä kiinnostuneita on kymmenkunta prosenttia enemmän. Vain 16 prosenttia työssäkäyvistä pelkää, että tekoäly korvaa heidät työmarkkinoilla lähivuosina.

Tekoälyä käyttää työssään viikoittain 32 prosenttia vastaajista, ja ikäryhmien välillä käytössä on vain hyvin pieniä eroja. Toisaalta tekoälyä ei käytä lainkaan 39 prosenttia työssäkäyvistä.

Tekoälyä käytetään eniten tiedon ja vastausten etsimiseen, tekstin tuottamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.

– Koska tekoäly on uusi yleiskäyttöinen teknologia, sitä ei opita koulutuksella samalla tavalla kuin perinteisiä työkaluja, vaan käyttämällä ja soveltamalla. Siksi työnantajien tulee huolehtia riittävästä yksilöllisestä tuesta eri tehtäviin, sanoo Teemu Junkkarinen.

Työssäkäyvistä 64 prosenttia katsoo, että he tulevat tarvitsemaan uutta osaamista ja tietotaitoa lähivuosina. Eniten kaivataan ammatillista substanssiosaamista (34 prosenttia), tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja (29) ja digitaitoja (24).

Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 052 työssäkäyvää, 18-67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus jakautuu viiteen osa-alueeseen: työpaikka ja työura, osaaminen, hyvinvointi, tekoäly sekä työelämän kansainvälistyminen. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2025.