Työministeri Jari Lindström (s.) ilmoitti, että hallituksen tehtäväksi jää ratkoa ongelmat ja työaikalaki uudistetaan. Uudistusta on sittemmin lykätty mahdollisesti ensi kevääseen saakka.

Hiljattin esimerkiksi STTK:n hallitus ärähti aikataulun siirrosta. Sen mukaan lain lykkääminen sotkee pahasti käynnissä olevaa liittokierrosta. Hyvällä tilannetta ei katsota SAK:n liitoissakaan. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei anna kiitosta Lindströmin ja hallituksen toiminnasta.

– Jos Lindström taustajoukkoineen toimisi fiksusti, lausuntokierros analysoitaisiin nopeasti ja katsottaisiin ylipäänsä, onko aineksia uudistaa työaikalakia tältä pohjalta.

– Jos asia siirretään keväälle niin kuin Lindström on esittänyt, se tarkoittaa suomeksi sitä, että kaikista neuvottelukierroksen ratkaisuista pitäisi olla lopputulos ennen työaikalakiesitystä, Piirainen huomauttaa ja toteaa tällaisen marssijärjestyksen olevan väärä.

Kikyn ulkopuolelle jääneellä AKT:llä ei ole tänä vuonna isoja sopimuksia katkolla. Sen sijaan vuoden päästä syksyllä tarkastellaan niin ahtaajien kuin huolinta-alan varastoterminaalisopimusta. Ahtaajien sopimuksessa on kyse siitä, käytetäänkö sopimuksen optiomahdollisuutta vai ei. Nämäkin kuviot työaikalaki uhkaa nyt Piiraisen mukaan sotkea.

– Jos vuoden päästä mietitään huolintalan ja ahtaajien sopimuksen tilannetta, työaikalailla on katsannossa erittäin suuri merkitys.

– Jos tämä hallitus aikoo työaikalakia uudistaa, asioiden on oltava esillä vuoden loppuun mennessä lausuntokierroksen palaute huomioiden. Jos hallitus ei tähän kykene, työaikalaki pitää siirtää suoraan seuraavan hallituksen agendalle. Se käy meille erittäin hyvin.

Piirainen toteaa hallituksen olevan suoraan EK:n ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, kun se roikuttaa lakiesitystään.

– Odotetaan, että työehtosopimukset saadaan valmiiksi ja sen jälkeen tehtäisiin porvarihallituksen toimesta lakiuudistuksia, jotka ovat vain yrittäjien ja elinkeinoelämän mukaisia. Tämmöinen näkymä tässä on selvästi nähtävillä. Jos porvarihallitus haluaisi aidosti ja reilusti käsitellä asiat, he toisivat työaikalain vuoden loppuun mennessä esiin tai tunnistaisivat, että on niin paljon yhteensovittamattomia asioita, että uudistus siirretään suosiolla seuraavalle hallitukselle.

Ahtaajien ja huolinta-alan sopimuksia aletaan tarkastella loppukesästä 2018 lähtien.

– Jos siihen mennessä on vastoin meidän näkemyksiä tehty työaikalakimuutoksia, neuvotteluihin tulee sellainen vaikeuskerroin lisää, ettei se neuvotteluteitse helpota ratkaisua.

Piiraisen mukaan tällöinkin varataan mahdollisuus käyttää kaikkia työkalupakissa olevia keinoja työntekijöiden etujen ajamiseksi.

– Kun hallituksen pakkolakikuviota vastustettiin, koko ay-liike ilmaisi poliittisesti mieltä. Siihen on aina mahdollisuus, jos järki ei muuten voita, hän jatkaa.

Piiraisen mielestä kolmikantaisen työaikalakia pohtineen työryhmän toimeksianto ja työskentely oli sekavaa. Vahvasti erimielinen lopputulos taas oli aivan liian edullinen työnantajalle ja yrityksille.

– Se, että laki aina suojelee heikompaa osapuolta eli työntekijää ei tullut riittävän vahvasti esille. Työaikasuojelu heikkenisi oleellisesti, jos lakiuudistus toteutuisi sellaisenaan kuin työryhmä sen jätti.

Lausunnossaan AKT:kin nosti esille monta seikkaa. Se totesi esityksen ehdottavan merkittäviä työnantajaa hyödyttäviä joustoja ja nykyistä laajempia mahdollisuuksia käyttää jakso- ja yötöitä. Päivittäinen ja viikkotyöaika pitenisi työturvllisuuttakin vaarantaen.

– Tämä on väärä kehitys. Olemme pitkän aikajakson puitteissa saaneet sovittua noin 8 tunnin työpäivän 5 päivänä viikossa. Jos sitä keikutetaan, se antaa väärän signaalin työssä jaksamiseen, työurien pidentämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos verrataan eurooppalaisiin työaikoihin, suomalaiset työajat ovat jo riittävän joustavia eivätkä ne ole millään tavalla työllistämisen este, Marko Piirainen toteaa.

Hänen mukaansa yötyön ja yökuljetusten lisääminen olisi niin ikään työturvallisuusriski.

Suorastaan mahdoton on Piiraisen mukaan myös Suomen Yrittäjien hellimä esitys paikallisesta sopimisesta eli jos työpaikalla ei olisi pääluottamusmiestä, sopijaosapuoleksi kävisi luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja.

– Me emme tätä missään nimessä hyväksy. Työntekijöitä edustaa vain järjestäytynyt luottamusmies, joka kuuluu ammattiliittoon tai sitten työsuojeluasioissa työsuojeluvaltuutettu.

– Jos luottamusta halutaan rakentaa ja paikallista sopimista laajentaa työehtosopimuksen minimitasoja heikentämättä ja jos pöydän toisella puolella on järjestäytynyt luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, meillä ei ole mitään sitä vastaan.

Jos tarkastelee liittokierrosta kokonaisuutena, työaikalaki on Piiraisen mukaan iso uhkatekijä.

– SAK:n hallituksessakin asiaa on ruodittu moneen kertaan. Parasta aikaa neuvottelemassa olevat liitot ovat todenneet, että jos tämä jää ratkaisematta ja jäädään epätieotoisuuden varaan, omiin neuvottelutavoitteisiin pitää tehdä rajaumia. Tämä luo selvän uhkan koko liittokierrokselle ja sen menestymiselle.

AKT neuvotteli esimerkiksi omiin työehtosopimuksiinsa viime liittokierroksella tarkkoja rajauksia työaikapankkiin liittyen. Tuolloin oli ilmassa huhu ilmassa työaikalain uudistamisesta.

– Teimme tarkat rajukset, jotta vain pääluottamusmiehen kanssa sopimalla työaikapankki voidaan ottaa rajatusti käyttöön. Jos nyt työaikalakiluonnos jää lillumaan, jokainen muukin liitto joutuu tekemään tiukat määräykset, jottei laki missään olosuhteissa heikennä sopimuksia.

– Jos tasavallan hallitus haluaa pitää talouskasvusta, työpaikoista ja ostovoiman kehityksestä kiinni, miksi se varaa ristiriitaisilla lakiauudistuksillaan näitä hedelmiä pois, Piirainen kysyy.