Valiokunnan demarien mielestä hallituksen aktiivimalli rankaisee vaikeasti työllistyviä ja siksi he esittävät aktiivimallin hylkäämistä.

– On epäoikeudenmukaista, että työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä, toteaa kansanedustaja Tarja Filatov, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja

Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kolmen sd-edustajan mukaan  kohtuuton.

Talouden kasvu perustuu tuottavuuden kasvuun, ja sen ytimessä on korkea osaaminen.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen plussana Filatov pitää työelämälähtöisyyttä mutta rahoitusmalli uhkaa jättää vaikeimmassa asemassa olevat nuoret ulkopuolelle – ohjauksen ja opettajan tuen niukkuus tiputtaa heikoimmassa asemassa olevat opiskelijat.

– Työvoimapoliittinen koulutus on turvannut myös niiden mahdollisuuden parantaa osaamistaan, jotka eivät yleisten järjestelmien kautta ole päässeet opiskelemaan. Työvoimapoliittisen koulutuksen uudistus ja volyymin leikkaus vaarantaa työvoimapoliittisen koulutuksen ketteryyden ja kyvyn vastata positiivisiin ja negatiivisiin työelämän rakennemuutoksiin.

Hallitus esittää työ- je elinkeinotoimistojen palkkatukeen käytettävän määrärahan leikkaamista. Ratkaisu vähentää aktiivisen työllisyyden hoidon rahoitusta merkittävästi. Sosialidemokraatit haluavat parantaa työllisyydenhoitoa jatkamalla kuntakokeiluja ja turvaamalla järjestöjen palkkatuet. 

Kansanedustaja Ilmari Nurmisen mukaan kuntakokeilussa on esimerkiksi Pirkanmaalla kyse valtavasta kokonaisuudesta. Yli 20 000 asiakasta on siirretty te-toimistoista kuntiin ja liki 300 henkeä tekee kokeilulain mukaista työtä.

– Ei ole järkeä siirtää 20 000 työntekijää vuodeksi takaisin te-toimistoon, josta he siirtyvät hallituksen kaavailujen mukaan taas vuoden päästä maakuntaan. Siksi energia tulee nyt suunnata parempaan työllisyydenhoitoon, asiakaspalveluun ja tulevaisuuden valmisteluun.

Nurmisen mukaan kuntouttavan työtoiminnan maine on kärsinyt, koska siihen ohjautuu pakolla ihmisiä, joilla ei ole kuntoutuksen tarvetta. Ilmiön taustalla on väärä palveluohjaus, mutta myös palkkatukirahojen vähäisyys.

– Kolmannen sektorin toimijoiden 100-prosentisen palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen.

– Se että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat jatkotyöllistymistulokset. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävä yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon. Tämän vuoksi esitämme, että järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen katosta luovutaan ja työvoimapolitiikan resursseja lisätään.

– Hallituksen esityksessä esitetään te-toimistojen toimintamenoja leikattavaksi 10,5 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta. Esitetty kuuden prosentin vähennys tulee heikentämään toimistojen toimintaa ja työttömien palveluja, toteaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Mäkisalo-Ropposen mukaan sähköiset palvelut eivät voi korvata vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluita, sillä noin 20 prosentilla pitkäaikaistyöttömistä ei ole mahdollisuutta tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Kasvokkain käytäviä tapaamisia tarvitaan, mutta niiden toteuttaminen on vaikeaa jo nyt.

Te-toimistoihin kohdistuvat leikkaukset syövät palvelujen lisäksi myös henkilökunnan jaksamista.

– Henkilökunnalta on tullut paljon viestiä uupumisesta ja väsymisestä. Työpaineet ovat kohtuuttomat toisaalta jatkuvien hallintorakenteiden ja työvoimapoliittisten edestakaisin tapahtuvien lakimuutosten takia ja toisaalta koko ajan kasvavan resurssipulan takia, Mäkisalo-Ropponen sanoo.