Viitala ja Kaarisalo eivät niele hallituksen perusteita irtisanomiskynnyksen madaltamiselle.

– Hallitus väittää, että irtisanomisen helpottaminen edistäisi työllisyyttä, mutta samalla omassa esityksessään hallitus myöntää useaan otteeseen, ettei tutkimuskirjallisuudesta löydy yhtenäistä tai luotettavaa näyttöä tällaisista työllisyysvaikutuksista. Toisin sanoen hallitus ajaa lakia, jonka seurauksia se ei itsekään pysty ennustamaan, Viitala sanoo tiedotteessa.

– Todellisuudessa potkulaki on ideologinen hyökkäys palkansaajien asemaa vastaan, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisen työllisyyspolitiikan kanssa. Esitys on vain jatkoa pitkälle listalle työntekijöiden aseman heikennyksiä, hän arvioi.

– Kansainvälinen tutkimus osoittaa selkeästi, ettei irtisanomissuojan heikentäminen käytännössä lisää työllisyyttä. Työllisyys ei parane pelkoa ja epävarmuutta lisäämällä, Kaarisalo sanoo tiedotteessa.

– Kun työntekijät kokevat, että heidän asemansa on aiempaa turvattomampi, epävarmuus lisääntyy, kulutus vähenee, yritysten työllistämisedellytykset vähenevät. Hallituksen esitys itse asiassa heikentää talouden dynamiikkaa, ei vahvista sitä, hän toteaa.

Kaarisalo kumoaa väitteet, että Suomessa työttömyysturva olisi jäykkä. Hän nostaa esiin, että OECD:n vertailussa Suomi on jo nyt niin sanottujen joustavien maiden joukossa.

Kaarisalo muistuttaa, että usein ihailtu Tanskan “joustoturva” ei ole syntynyt työntekijöiden oikeuksia purkamalla, vaan yhdistämällä joustava työlainsäädäntö vahvaan turvaverkkoon ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Kaarisalon mukaan Orpon hallitus on unohtanut turvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan.

– Tiivistäen, irtisanomissuojan heikentäminen ei ole työllisyyspolitiikkaa, se on lopulta yksipuolista vallansiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Lisääntyvä epävarmuus ei paranna nyt kipeästi tarvittavaa tavallisten suomalaisten työntekijöiden ja kuluttajien kokemaa luottamusta. Siihen tarvitaan reiluutta, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä vastuuta. Orpon hallitus ei tunnu tätä ymmärtävän, hän sanoo.

VIITALA pitää erityisen ongelmallisena, että lakimuutoksen käytännön vaikutukset irtisanomissuojaan ja -kynnykseen ovat epäselvät ja selviävät vasta vuosien päästä tuomioistuinten päätösten perusteella. Viitalan mukaan se, että oikeusistuimet ja viranomaiset joutuvat selvittämään vuosien ajan lain soveltamista, kertoo siitä, ettei esitys ole valmis.

Hän huomauttaa, että myös työministeri Matias Marttinen (kok.) on itsekin todennut, ettei kukaan pysty vielä sanomaan, mille tasolle irtisanomiskynnys lopulta laskee.

– Tämä on poikkeuksellinen lähtökohta uudistukselle, joka koskee yli kahta miljoonaa palkansaajaa. Kun edes ministeri ei tiedä, mitä seuraamuksia esitys tuo, työntekijät joutuvat elämään vuosia epätietoisuuden ja oikeudellisesti epäselvän tilanteen varassa.

Viitala korostaa, että Suomi tarvitsee työn varmuutta epävarmuuden sijaan. Työntekijöiden suojaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi pitää Viitalan mielestä vahvistaa. Hän esittää ammattiliitoille kanneoikeutta tehokkaamman valvonnan takaamiseksi.