Palkansaajajärjestöt haluavat kiky-sopimukseen liittyvän työajan pidennyksen nyt kokonaan historiaan. Työnantajajärjestöt haluavat pitää ne tes-pakissa edelleenkin.

Keväällä eri liittojen edustajistojen kokouksissa luottamusmiehiltä tuli Demokraatin haastatteluissa hyvin selkeä viesti. Pahinta myrkkyä työntekijöille on ollut kilpailukykysopimus. Lisätyötuntien poisto oli kaikkien vaatimus.

– Kiky jää työntekijöiden sanavarastoon kirosanana, JHL:läinen varapääluottamusmies Satu Parttimaa kuvaili tuolloin tunteita.

Elorannan mielestä kiky-ongelman saamiselle alta pois ensin ei ole mitään mahdollisuutta tällä hetkellä jo senkin takia, että tes-neuvottelujen päänavaajan, teknologiateollisuuden, neuvottelut alkoivat tänään.

– Palkansaajien puolella varmasti valmiutta olisi, mutta elinkeinoelämästä se näyttää puuttuvan. Työnantajien mielestä ei ole mitään syytä neuvotella, koska heidän mielestään työajan pidennys jää työehtosopimuksiin tavalla tai toisella.

Rinne on esittänyt myös pohdittavaksi, voisiko kiky-tunteja – jos ne jäävät tesseihin – käyttää koulutukseen. Eloranta painottaa, että palkansaajaliike lähtee siitä, että ne jäävät historiaan.

– Osaamiseen liittyvät kysymykset täytyy ratkaista erikseen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen tarve työpaikoilla ei ole vähentynyt mihinkään. Erityisesti duunarit jäävät liian vähälle koulutukselle.

Ilmoille on heitetty myös ajatusta, että kiky-tunnit muuttuisivat palkallisiksi. Eloranta pitää tätä tietysti yhtenä vaihtoehtona, mutta…

– Jos tunneista alettaisiin maksaa, niillä olisi tietysti tietty kustannusvaikutus. Mutta kun työnantaja on saanut tavallaan ilmaiseksi nämä 24 tuntia, ei niistä ruveta maksamaan missään tilanteessa, hän avaa työnantajapuolen ajattelua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi äskettäin tutkimuksen kikyn vaikutuksista työllisyydelle ja yrityksille. Elinkeinoelämä hehkutti manööverin onnistumista, vaikka selvityksen tehneet tutkijat korostivat, että kyse on pitkälti arvioista ja skenaarioista.

Elorannankin mielestä on hyvin vaikea arvioida, mikä lisätyötuntien kokonaisvaikutus on ollut. Hän huomauttaa, että kiky-tunnit on totettu hyvin eri tavalla eri aloilla ja työpaikoilla. Joissakin on viitattu kokonaan kintaalla lisätyöajalle, joissakin niitä on käytetty työhyvinvointiin tai tiedonvaihtoon vuoronvaihtojen välillä.

Työaikakeskustelu käy muutenkin kuumana. Etlan tutkimuksessakin todettiin, että suomalaisten työaika ei näytä poikkeuksellisen lyhyeltä – esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa keskimääräinen viikkotyöaika on Suomea lyhyempi.

SAK:ssa on arvioitu, että työaika lyhenee pitkällä aika välillä.

– Tähän kehitykseen työajan lisätunnit ovat olleet historiallinen kummallisuus, “hikka”, joiksi olen niitä kutsunut. Ne eivät sovi kuvaan ja suuntaan, mihin työelämässä mennään, Eloranta hymähtää.

Työantajapuoli pitää Elorannan mukaan kiinni lujasti omasta näkemyksestään:

– Sen mielestä ei ole tätä päivää, että kollektiivisesti voisi lyhentää työaikaa kuuteen tuntiin päivässä. Voisi kysyä toisinpäin: Mikä se sellainen päätös on, että kollektiivisesti lisättiin työaikaa 24 tunnilla.

Edellinen hallitus puuttui rajulla tavalla työmarkkinoiden toimintaan. Palkansaajat reagoivat muun muassa laajoilla mielenilmaisuilla. Eloranta toivoo hartaasti, että tämä ei toistu ainakaan tällä hallituskaudella.

– Toivon, että kykenisimme viemään asioita rauhallisesti läpi. Viime vuodet olivat aika synkkää ja raskasta aikaa kaikille osapuolille.

Eloranta arvioi, että nyt yhteistyön ja tekemisen henki on toisenlaista. Vuoropuhelua halutaan käydä kolmikannassa, vaikka painotuseroja onkin.

– Selvähän se on, että jokaista hallitusta arvioidaan sen tekojen mukaan. Jos on taas jyrkkiä leikkauksia tarjolla, totta kai tunnelma kiristyy, SAK:n puheenjohtaja huomauttaa.