– Työtön on tällä hetkellä heiluva pelinappula yhteiskunnan rattaissa. Jo aktiivimalli ykkösen leikkuriin joutui alkuvaiheessaan yli 80 000 työtöntä, jotka eivät voineet vaikuttaa siihen mitä tapahtui. Maan hallituksen tulisi ihmisten rankaisumallien viilaamisen ja kiusaamisen sijaan keskittyä miettimään työllisyyteen liittyvää todellista ongelmaa eli miten työ ja työvoima saadaan nykyistä paremmin löytämään toisensa? Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi painottaa.

– Aktiivimalli kakkosessa vastuu työttömyydestä yhteiskunnallisena ongelmana sysätään entistä enemmän työttömälle itselleen. Miten hakea ja saada töitä, jos sitä ei kerta kaikkiaan ole kaikille? hän vielä ihmettelee.

Hallituksen esitys omatoimiseksi työnhaun malliksi, eli niin sanottu aktiivimalli 2 lähtee eduskuntaan lausuntokierrokselle tällä viikolla. Mallissa hallitus kaavailee, että työttömän pitäisi jatkossa hakea enintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Tässä otettaisiin huomioon työnhakijaan liittyvät syyt ja alueellinen työllisyystilanne. Aikaisemmin muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja työmarkkinajärjestö Akava ovat kritisoineet hallituksen esitystä.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan hallituksen esitys tarjoaa mekaanisia ratkaisuja työllistymiseen, kun työllistymisen todelliset esteet koskevat osaamiseen liittyviä syitä.

– Ministeriön omat selvitykset osoittavat, että työllisyyspolitiikassa pitäisi keskittyä työttömien osaamisen päivittämiseen. Pitäisi olla päivänselvää, että meidän pitäisi pyrkiä vahvistamaan työnhakijoiden työllistymisten edellytyksiä koulutuksen kautta pelkän työn tarjonnan lisäämisen sijaan, Malinen kertoo.

Malinen kritisoi voimakkaasti hallituksen toimintaa esityksen valmistelussa. Julkisuudessa asiasta vastaava ministeri Jari Lindström (sin.) on kertonut, että lakiesityksen valmistelussa oltaisiin kuultu työmarkkinajärjestöjä. Malinen katsoo, että tämä ei pidä paikkaansa.

– On väärin väittää, että tätä oltaisiin valmisteltu millään tapaa kolmikantaisesti. Työntekijäpuolen kuuleminen ei ollut tässä prosessissa aitoa. Lakiesitys tuotiin valmiina esityksenä työmarkkinajärjestöille kommentoitavaksi, joten ei tässä mitään kolmikantaista valmistelua ole tehty, Malinen toteaa.

Pron mukaan työllisyyspolitiikassa tulisi palata takaisin aitoon kolmikantaiseen valmisteluun

– Aidon kolmikantaisen valmistelun kautta varmistettaisiin se, että työllisyyspolitiikassa keskityttäisiin löytämään ratkaisuja oikeisiin ongelmiin, Malinen kertoo.

Prolla on esittää myös vaihtoehto hallituksen esitykselle.

– Me Prossa haluamme tarjota vaihtoehtoisia toimenpiteitä hallituksen valitseman kepillä uhkailun ja pompottelun sijaan, Malinen kertoo.

Ammattiliitto kertoo vaihtoehtonsa aktiivimallin kakkososalle lähtevän siitä, että riippumatta siitä toteutuuko maakuntauudistus vai ei, on nykyiset TE-toimistojen tarjoamat palvelut säilytettävä sisällöltään myös jatkossa. Pron vaihtoehtoisissa toimenpiteissä tärkeimmät elementit ovat työttömien koulutukseen panostaminen sekä työllisyyspalveluiden laadusta huolehtiminen.

– Mielestämme osaamisen päivittäminen on aivan keskeisessä roolissa työllisyyden vahvistamisessa. Työttömien lisä- ja muuntokoulutukset, perustaitojen päivittäminen ja työnhakutaitojen lisääminen vahvistavat paitsi työttömien työnhakijoiden uudelleen työllistymisen mahdollisuuksia, tuovat ne myös helpotusta kohtaanto-ongelmaan työmarkkinoilla, Malinen linjaa.

– Osaamisen lisäksi yksilölliset, korkealaatuiset työllistämispalvelut ovat tärkeässä asemassa työllisyysasteen nostamisessa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tukea uuden polun löytämiseksi työelämään. Tukeminen ja kannustaminen tuovat varmasti kestävämpiä tuloksia työllistymisen edistämisessä kuin kepillä pakottaminen, Malinen jatkaa.