Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi, että Suomen talouden suunta on kääntynyt selkeästi nousuun.

Hän piti toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajiston kevätkokouksessa ajankohtaiskatsauksen hallituksen talous- ja elinkeinopolitiikasta tänään Helsingissä.

Ministeri kiitteli keskusjärjestöä viime vuonna toteutetusta kilpailukykysopimuksesta, joka osaltaan kohentaa taloutta.

– Kiky on loistava osoitus Suomen sopimusyhteiskunnasta. Jopa Ranskan presidentti François Hollande kysyi Juha Sipilältä (kesk.), kuinka on mahdollista, että tuollainen sopimus saatiin Suomessa tehtyä.

Lintilä kuitenkin lisäsi, että pelkästään kilpailukykysopimuksella ei Suomea nousuun saatu. Talouden kasvuun tarvitaan myös investointeja.

Investointeja on nyt hänen mukaansa onneksi tullut.

– Pankkien luottamus yritysluottojen kysyntään on korkeimmillaan 20 vuoteen. Investointeja on tulossa siis myös jatkossa.

Lintilä korosti, että vaikka näkymät ovat tällä hetkellä erittäin myönteisiä, pitää muistaa Suomen talouslukujen olleen pitkään erittäin synkkiä.

Hän vetoaa kaikkiin osapuoliin, että vahva vastuullisuus sopimiseen on kaikkien mielessä syksyllä.

– On pelkoja, että syksyn neuvottelukierros lähtee liikkeelle väärällä tahdilla. Tähän ei ole varaa.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, jota pyydettiin kevätkokouksessa jatkamaan järjestön johdossa, pohti puheessaan palkansaajajärjestön roolia työmarkkinoiden solidaarisuuden turvaajana tulopoliittisten kokonaisratkaisujen jälkeisessä ajassa.

– Yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Olen hieman huolissani siitä, miten työelämän kehittäminen etenee, kun emme enää huolehdi siitä kaikkia aloja koskevalla työmarkkinaratkaisulla, Palola toteaa.

– On olennaista pohtia, kestääkö solidaarisuus.

Esimerkkinä Palola käytti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta maakuntahallintoineen, josta hänen mukaansa ei oikein vielä tiedetä, mitä siitä lopulta seuraa.

– Henkilöstön aseman turvaaminen on palkansaajapuolelle erityisen tärkeä ja iso tehtävä.

Palola korsti, että työmarkkinoilla ajat ovat oudot ja pohti niiden käyvän yhä oudommiksi.

– Palkansaajajärjestöjen on oltava tarkkana, seurattava muutosta ja tehtävä viisasta edunvalvontaa. Myös pitkällä tähtäimellä.

Hallituksen toimia ruotiessaan Palola tarttui perhevapaauudistuksen tasa-arvokeskustelun lisäksi hallituksen toteuttamaan työttömien kurittamiseen ja sen lisääntymiseen.

– Hallituksen esitykset työttömyysturvan kehittämiseksi muistuttavat todellisten aktivoinnin sijasta lähinnä koppalakkisten kontrollia, karenssia ja työttömien vakoilua.

– Työtöntäkin ihmistä tulee kohdella ihmisenä. Erityisen huolissani olen siitä, että olemme nyt supistamassa palveluista, joita ihmiset oikeasti tarvitsevat, hän totesi.

Palola korosti kuitenkin STTK:n kannattavan aktiivisuutta työpolitiikassa.

Hänen mukaansa tärkeintä olisi saada työllisyys nousuun, avoinna olevat työpaikat ja työntekijät kohtaamaan sekä varmistaa työntekijöiden osaaminen digitalisaation ja tekoälyn myllätessä työpaikkoja ja tehtävien sisältöjä.

Palola myös pohti puheessaan, että STTK on päässyt hyvin vauhtiin uudessa strategiassaan olla vahva yhteiskunnallinen keskustelija. STTK on muun muassa esittänyt helmikuussa aloitetta yhteistoimintalain uudistamiseksi.

– Jopa työnantajat myöntävät, että nykyinen laki ei toimi. Uutta lakia he – yllätys yllätys – kuitenkin vastustavat, Palola ihmettelee.

Ennen vappua STTK pyrki avaamaan myös keskustelua neljän päivän työviikosta.

Puheensa lopussa Palola nosti esiin myös Euroopan tilanteen ja populismin.

– Ilmiö ei ole hävinnyt minnekään, mutta jotenkin aistin, että populismi on lieventynyt.

Hän korostaa, että Suomen tulevaisuus on täysin sidoksissa Euroopan tulevaisuuteen. Hänen mukaansa Euroopan unionin hajoaminen ei olisi ratkaisu mihinkään haasteeseen.

– Se olisi päinvastoin niin suuri ongelma, että on pelottavaa edes miettiä, mitä siitä seuraisi.