Väyrynen kertoi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ajatelleensa presidentinvaalien jälkeen aloittavansa eduskuntavaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen johdossa.

– Yön yli nukuttuani aloin kuitenkin ajatella, että voisin kerätä laajemminkin yhteen samanmielisiä ajatuksia.

Taustalla Väyrysen päätöksessä on professorin, Ilkan entisen päätoimittajan Kari Hokkasen ”rakentava puheenvuoro alkiolaisesta allianssista”.

– Valintani myötä keskusta voisi eheytyä perinteisen alkiolaisen aatteensa pohjalta. Juurilleen palaava keskusta voisi eduskuntavaalien kautta nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi.

Tiedotustilaisuuden jälkeen Väyrynen toteaa Demokraatille Sipilän hallituksen tehneen paljon sellaisia päätöksiä, joilla kansan luottamusta ei saavuteta ja joissa hän olisi itse toiminut toisin.

– Ehkä pahinta on alueellinen keskittäminen. Meillä on menossa nyt rajumpi alueellinen keskittäminen kuin koskaan Suomen historian aikana. Pääkaupunkiseudulle pyritään haalimaan satoja tuhansia asukkaita lisää, ja hallitus tukee tätä, Väyrynen sanoo.

Myös sote-uudistuksessa on Väyrysen mielestä valuvikoja. Uudistus lähti hänen mielestään jo alun perin vinoon, kun kokoomus junaili uudistuksen hallitsevaksi ajatukseksi palveluiden yksityistämisen.

– Tämän vuoksi kunnilta on otettu pois oikeus tuottaa palveluita. Tämähän johti Meri-Lapissa siihen, että kokonainen keskussairaala yksityistettiin.

Lisäksi Väyrynen ei pidä esimerkiksi alkoholilainmuutoksesta, taksilainmuutoksesta tai työttömien aktiivimallista. Juuri ennen presidentinvaaleja Väyrynen allekirjoittikin aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen. Senaatintorilla Väyrystä ei kuitenkaan huomenna nähdä.

– Ei nähdä, mutta allekirjoitin aloitteen, koska näen, että laissa kohdellaan väärin kaikkein heikoimmassa olemassa asemassa olevia. Käytännössä siis pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistäminen on kaikista vaikeinta ja joilla on heikoin työttömyysturva.

– Nyt siitäkin uhataan leikata pois. Se ei kyllä johda toivottuun tulokseen. Laki nöyryyttää kaikista heikoimmassa asemassa olevia.

Väyrysen vaaliteeman voi siis kiteyttää alkiolaisuuteen, keskustan palauttamisesta juurilleen. Tämä tarkoittaa Väyrysen itsensä mukaan ainakin paluuta Kekkosen ulkopoliittiselle linjalle sekä Suomen kansallisten etujen huomioimista. Hän korostaa, että Sipilän johdolla tätä ei tule tapahtumaan.

– Juurilleen palaava keskusta voisi nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi, ja vaikuttaa arvojensa pohjalta Suomen tulevaisuuteen.

– Asettumalla ehdokkaaksi tarjoan keskustan jäsenille aidon kansanvaltaisen tavan päättää puolueen linjasta.

Kokemusta ja yritystä Sipilän haastajalta ei ainakaan tule puuttumaan. Väyrysen värikäs poliittinen ura käynnistyi toden teolla jo vuonna 1970 hänen noustua eduskuntaan. Keskustan puheenjohtajana väyrynen on toiminut vuosina 1980-1990. Ministerinä hän on ollut kahdeksassa hallituksessa. Tällä hetkellä Väyrynen toimii europarlamentaarikkona.

Pyrkimisessä Väyrynen on myös varmasti yksi Suomen meritoituneimmista. Hän on muun muassa pyrkinyt neljä kertaa presidentiksi sekä keskustan puheenjohtajaksi jo pelkästään 2000-luvulla kolme kertaa.

Nyt asiat ovat hänen mukaansa kuitenkin toisin, keskustalaisten pelko ”murskaavasta vaalitappiosta” saa puolueen kannattajakunnan äänestämään Väyrystä kesäkuussa. Näin hän ainakin itse uskoo. Väyrynen ei kuitenkaan vielä ole julkista tukea saanut. Hän itse muistuttaa ettei tämä ole ihme, sillä kertoihan hän ehdokkuudestaan vasta hetkiä sitten.

Paraikaa Väyrynen ei kuitenkaan ole kovin kovassa huudossa keskustassa, jonka kunniapuheenjohtajana hän yhä toimii. Perustettuaan kansalaispuolueen häntä on yritetty useasti kammeta ulos puolueesta, jopa Sipilän toimesta. Viimeksi tänään Helsingin Sanomat kertoi monien puolueen piirijohtajien haluavan Väyrysen eroa.

Väyrysen erottaminen vaatisi kuitenkin paikallisyhdistyksen päätöstä, mutta Väyrynen on itse oman paikallisyhdistyksensä perustaja ja puheenjohtaja. Tähän mennessä hän ei ainakaan itse ole ollut halukas itsensä erottamista toteuttamaan.

Nyt hän kuitenkin ilmoitti saattavansa asian keskustan puoluekokouksen ratkaistavaksi. Väyrynen nimittäin julisti, että mikäli häntä ei valita Sotkamossa puheenjohtajaksi, hän eroaa itse puolueesta ja palaa eduskuntaan omassa ryhmässään 12.6., jonka hän aikoo perustaa. Tällöin alkaa myös Väyrysen perustaman kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanja.

Väyrysen poliittisessa historiassa päätöksiä on kuitenkin, jos ei pyörretty, niin ainakin justeerattu aikaisemminkin. Nyt Väyrynen kuitenkin vakuuttaa Demokraatille eroavansa aivan varmasti puolueesta Sotkamon jälkeen, mikäli puheenjohtajan paikka ei aukea. Asian voikin hänen mukaansa kuuluttaa vaikka kirkossa.

– Valinnan paikka on siinä. Se on aivan selvä asia.

Väyrynen kuitenkin itse muistaa huomauttaa heti perään, että hän ei ole koskaan kelkkaansa kääntänyt.

– Minulla on ollut 50 vuotta sama linja. Olosuhteet ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta peruslinjani on pysnyt aina samana.

Alkuviikosta Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä esitti Demokraatin haastattelussa, että keskustalle on valittava ensi kesäkuussa Sotkamon puoluekokouksessa uusi kunniapuheenjohtaja Väyrysen tilalle.  Puolueessa voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja ja Kärnän mukaan tässä on kyseessä eri prosessi kuin puolueesta erottamisessa. Ajatus sai tukea myös keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunilta.

Väyrynen itse ei kertomansa mukaan ole asiaa sen enempää ajatellut.

– Sehän on minulle menneiden ansioiden perusteella annettu arvonimi. Puolueen sääntöjen mukaan kerralla on yksi kunniapuheenjohtaja ja häntä ei voi erottaa. Jos näin hautaan tehdä, sääntöjä pitäisi muuttaa. Mutta tällä ei kannata spekuloida, kesäkuu on ratkaiseva sen suhteen, että jatkanko keskustassa.