Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) peri ne nykyiseltä kuntaministeri Sirpa Paaterolta (sd.) tämän erottua Posti-kohun takia 2019.

Valtion omistamissa yhtiöissä tuppaa tapahtumaan yllätyksiä, joihin myös poliittinen puoli tulee vahvasti kytketyksi mukaan.

Näin on käynyt Tuppuraisen kaudella Finnairin ja viimeksi Fortumin kanssa. Ensimmäinen on joutumassa muuttamaan menestyksekkään strategiansa Ukrainan sodan vuoksi ja itäisen ilmatilan sulkeuduttua. Jälkimmäisen Uniper-seikkailu energiakriisin oloissa takaa sen, että omistajaohjausministeri pysyy työllistettynä, viikko viikolta ja jopa päivä päivältä.

– Tässä on kysymyksessä yhtiöiden välinen neuvottelu Saksan hallituksen kanssa ja minua sitoo myös sisäpiirisäännökset, Tuppurainen kommentoi MTV uutisten mukaan.

Tuppuraisen lääke Fortum-myrskyn keskellä on ollut yrittää pitää roolijaot selkeinä.

– Poliitikkojen ei pidä haksahtaa ottamaan itselleen vastuuta, joka kuuluu yritysjohdolle. Silloinkin, kun odotetaan, että asettuisin kuskin paikalle, pitää malttaa mielensä ja vaatia tulosta ja toimintaa yrityksen johdolta ja hallitukselta. Omistajalla on oma tehtävänsä. Tässä ei saa mennä roolit sekaisin. Muuten ajaudutaan hyvin kaltevalle pinnalle, josta menneet esimerkit pahimmillaan varoittavat, Tuppurainen sanoo.

OPPOSITION KRITIIKKI Fortumin Uniper-touhuista on ollut kovaa. Perussuomalaisten ryhmäjohdosta vaadittiin viimeksi eilen niin Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen kuin omistajaohjausministerinkin eroa. Energia-asioista on tulilla myös välikysymys.

Myös kokoomus on esittänyt kritiikkiä eikä sitä luonnollisesti häiritse se, että se oli hallituspuolue, kun Fortum viime vaalikaudella 2017 osti Uniperin.

Tytti Tuppurainen ei halua nostaa erikseen nimiä tai juuri puolueitakaan tikunnokkaan, vaan puhuu yleisesti ”porvarillisesta omistajaohjauspolitiikasta”. Hänen mielestään siellä ovat pasmat sekaisin, kannat sekavia ja ristiriitaisia sekä ”irti todellisuudesta”.

– Ei siellä tunnuta tiedettävän, mitä omistajaohjauspolitiikalta halutaan.

– Osa porvarillisen Suomen edustajista on antanut ymmärtää, että meidän tulisi ottaa täysin julkiseen hallintaan ja julkisomisteiseksi strategisen intressin pörssilistatut yhtiöt.

Jos näin tehtäisiin, käytännössä pörssistä olisi vedettävä niin Finnair, Fortum, Neste kuin teräsyhtiö SSAB.

– Tämä on varsin kaukaa haettu ajatus. Tällainen operaatio olisi helposti kymmenien miljardin arvoinen. Se on kevyttä ja epärealistista puhetta.

Toisaalta Tuppurainen on kuullut viestiä, että valtion pörssiomistukset olisi yksityistettävä.

– Silloin meidän pitäisi pistää myyntiin kaikki valtioneuvoston kanslian suorassa omistajaohjauksessa olevat mainitut neljä yhtiötä, SSAB, Fortum, Finnair ja Neste.

Näiden yhtiöiden valtio-omistusten markkina-arvo on tällä hetkellä vähän reilut 20 miljardia euroa ja Solidiumin kautta omistettavien yhtiöiden osakkeiden markkina-arvo lisäksi noin 8 miljardia euroa.

– Eli lähes 30 miljardia euroa olisi kokoomus yksityistämässä. Mistä löytyy yksityistä varallisuutta ja pääomaa? Kuinka realistista on, että tällainen pystyttäisiin toteuttamaan?

– Porvarit ovat nyt esittäneet näkemyksenään, että yhtäältä pitäisi yksityistää ja toisaalta, että pitäisi ottaa yhtiöistä vahvempi ote. On vaadittu virkamiestä kaikkien yhtiöiden hallituksiin. Täytyy muistaa, että juuri nämä samat keskustelijat olivat hyvin kriittisiä ja närkästyneitä siitä, kun syksyllä 2021 siirsin teräsyhtiö SSAB:n omistuksen Solidiumista suoraan valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen.

SSAB:n omistajaohjauksen muutoksen taustalla oli se, että teräksen tuotannossa oli käynyt ilmi mahdollisuus fossiilittomuuteen vetypelkistyksen avulla. Tämän vuoksi valtio-omistaja määritteli intressin strategiseksi ja siirsi yhtiön suoraan omistajaohjaukseen.

– Samassa yhteydessä huolehdin, että yhtiön nimitystoimikunta esittää yhtiökokoukselle kokonaisuutta, jossa myös virkamiesjäsen on yhtiön hallituksessa mukana. Tätä kritisoitiin silloin. Sitä pidettiin valtavana valtio-omistajan interventiona markkinoille. Nyt nämä samat äänet vaativat täysin toista.

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kai Mykkänen otti omistajaohjaukseen kantaa hiljattain Ilta-Sanomissa.

Jos valtiolla on omistukselleen strateginen intressi, kuten pitää riittävä määrä sähköntuotantoa Suomessa, tällaisen yrityksen ei Mykkäsen mukaan lähtökohtaisesti pitäisi olla pörssilistattu. Toiminnoissa, jotka ovat vapaassa kilpailussa markkinoilla, valtion ei Mykkäsen mielestä kannata olla enemmistöomistajana.

Tuppurainen näkee Mykkäsen puheissa hakuammuntaa.

– Kokoomuksella ei ole nyt yhteistä linjaa, miten valtio-omistuksiin suhtaudutaan. Yhtäältä sanotaan, että strategisen intressin yritysten pitäisi olla julkisomisteisia ja toisaalta on sanottu, että kaikki pitäisi yksityistää. Kaiken yksityistäminen on tässä ajassa ehkä kaikkein eniten jalat irti maasta, koska huoltovarmuus ja kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on sodan vuoksi noussut entistä tärkeämmäksi. En näe, että löytyisi laajaa poliittista tukea sille, että pantaisiin sileäksi kansalllisvarallisuuttamme kymmenien miljardien eurojen edestä yksityistämällä. Se on yhtä epärealistista kuin se, että lunastettaisiin meidän strategisen intressin yhtiöt tuosta noin vain pörssistä pois.

Mykkänen kritisoi IS:ssä myös sitä, ettei nyrkkiä hakattu pöytään ja vaadittu EU-komissiota tutkimaan, miksei Uniperille sallittu kaasun hintojen nostamista Saksassa.

– Jos olisi syntynyt pienikin uhka sille, että EU-komissio olisi lähtenyt kyseenalaistamaan tätä Saksan käytäntöä, niin pidän ihan mahdollisena, että se olisi voinut vaikuttaa siihen, minkälainen kompromissi sieltä saadaan, Mykkänen sanoi IS:lle viitaten Uniperin kesäiseen pelastuspakettiin.

Tuppurainen kuittaa Mykkäsen puheet utooppisiksi. Hän toteaa, että kysymyksessä on Saksan oma lainsäädäntö. Saksa on vuoden 2022 aikana säätänyt energiaturvallisuuslain ja siihen täsmennyksiä.

– Se, millä tavalla se omaa lainsäädäntöään soveltaa, on mitä suurimmassa määrin maan kansalliseen suvereniteettiin kuuluva kysymys. Siihen ei voida ulkopuolelta vaikuttaa. Me voimme Suomessa myös jossain määrin ymmärtää Saksaa, kun meillä on keskusteltu korkeista sähkönhinnoista ja keinoista, millä tavalla valtiovalta lievittää korkean sähkönhinnan ja kovien sähkölaskujen vaikutuksia kotitalouksille. Minä en puhu tässä Saksan puolesta, mutta olen ymmärtänyt heidän viesteistään, että he ovat kokeneet lähestulkoon mahdottomaksi siirtää korkeita kaasulaskuja tavallisten saksalaisten maksettaviksi. Hinnat ovat niin tähtitieteellisen korkealla.

Tuppurainen lisää, että Fortum ja Uniper ovat kuitenkin viestineet Saksan hallitukselle, että on yhtiön etujen mukaista, että tavalliset saksalaiset kuluttajat maksaisivat laskun. Saman viestin myös Suomen valtio Fortumin enemmistöomistajana on välittänyt.

Saksassa on lainsäädäntö, joka mahdollistaa force majeure -syistä kaasun hintaa koskevien sopimusten mitätöimisen.

– Niin kauan kuin kaasua on markkinoilla tarjolla, vaikkakin korkeampaan hintaan, he ovat arvioineet, että sitä pykälää ei voi soveltaa, Tuppurainen sanoo.

Lokakuusta alkaen Uniper jyvittää pelastuspaketin sääntöjen mukaisesti asiakkailleen 90 prosenttia korkeammista kaasun hankintakustannuksista.

– Siitä yhteisestä tilannearviosta Mykkäsen ja muiden keskustelijoiden kanssa emme pääse yli, että Saksa on tehnyt vakavan virheen nojatessaan maakaasuun eikä sillä ole ollut helposti korvaavia energiamuotoja järjestettävissä. Me voimme Suomesta aivan hyvin arvostella Saksan energiapolitiikkaa, koska itse olemme rakentaneet oman energiapalettimme huomattavasti kriisinkestävämmäksi.

TYTTI TUPPURAINEN perää kansalliseen omistajaohjauspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä.

– Suomessa on tehty valinta, että valtio on mukana markkinoilla, jo vuosikymmeniä sitten. Sen äkkinäinen muuttaminen ei ole sen enempää perusteltua kuin mahdollistakaan.

Yksittäisten yhtiöiden kuten Fortumin valtion omistusosuutta Tuppurainen ei halua spekuloida.

Hänen mielestään pandemia on osoittanut strategisten intressin yhtiöiden merkityksen.

– Esimerkiksi Finnair turvaa yhteyksiä maailmalle sekä kotimaan kriittisiä yhteyksiä. Fortum taas on sähköhuollon kannalta aivan kriittisen tärkeä Suomessa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Energiayhtiö Fortumin logo pääkonttorilla Espoon Keilaniemessä. Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tuppurainen nostaa esiin hallitusohjelmaan kirjatun aktiivisen omistajaohjauksen tavoitteen, jota on täsmennetty omistajaohjauksen periaatepäätöksessä.

Tuppurainen kokee ministerinä korjaavansa vuosikymmenten porvarillisen omistajaohjauspolitiikan painolasti, jossa pörssiyhtiöihin ei ole haluttu juurikaan vaikuttaa omistajaohjauspolitiikalla.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Fortumin hallituksessa oli edellisen virkamiesjäsen vuonna 2006. Keväällä 2022 Tuppurainen nimitti sinne jälleen virkamiesjäsenen.

Tuppurainen kritisoi aiempaa toimintaa liiasta markkinaehtoisuudesta:

– On kuunneltu hyvin tarkoin vuorineuvosten varoituksia siitä, että valtion ei tulisi millään tavalla sekaantua julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimintaan. Nyt tällä vaalikaudella varsinkin näiden kriisien valossa on käynyt ilmeiseksi, että kyllä valtio-omistajan äänen pitää kuulua myös niissä pöydissä, joissa tehdään strategisia päätöksiä yhtiön toiminnasta. Näin toimitaan markkinoilla muuallakin. On pikemminkin pääsääntö kuin poikkeus, että kasvollinen omistaja on läsnä yhtiön hallituksessa ja omistaja esittää edustajansa. Valtionyhtiöt ovat tässä olleet tietynlainen poikkeus pääsäännöstä.

Virkamiesjäsenen Tuppurainen on kaudellaan huolehtinut myös Finnairiin ja SSAB:hen. Saman hän lupaa nyt myös Nesteeseen.

– Toki esitykset yhtiökokoukselle tekee nimitystoimikunta, Tuppurainen toteaa.

TUPPURAINEN PUHUU kolmen kohdan ohjelmasta omistajaohjauksen kehittämisessä. Yksi kolmesta on juuri mainittu valtio-omistajan äänen vahvistaminen yhtiöiden hallituksissa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että omistajaohjausta ei tehdä hallituksessa olevan virkamiesjäsenen kautta. Osakeyhtiölain mukaankin virkamies edustaa hallituksessa yhtiön etua.

– Mutta oletan ja pidän sitä lähestulkoon selvänä, että kyseinen virkamies tuntee valtio-omistajan tahtotilan. Jos yhtiössä on tapahtumassa sellaista kriittistä, jonka olisi syytä olla valtio-omistajan tiedossa, hän omalta osaltaan varmistanee, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja ottaa asian puheeksi valtio-omistajan kanssa.

Näin ei ole välttämättä aina käynyt. Kun Fortum on tehnyt päätöksen investoida Uniperiin 7 miljoonaa euroa vuonna 2017, yhtiön hallituksessa ei ole ollut valtio-omistajan edustajaa.

– Tuolloin yhtiön hallituksen puheenjohtaja on minulle kerrotun mukaisesti kokenut tarpeelliseksi informoida valtio-omistajaa investoinnista vasta puoli tuntia ennen kuin asiasta julkaistiin pörssitiedote, Tuppurainen tuhahtaa.

Toinen asia ministerin kolmen kohdan ohjelmassa on yhtiön toiminnan vastuullisuus. Kaikkien valtionyhtiöiden operatiivisen johdon palkkio-ohjelmiin on omistajaohjauksen periaatepäätöksenkin mukaisesti sisällytettävä vastuullisuuskriteerit.

– Nyt ensi kertaa kevään yhtiökokouksissa yhtiöt raportoivat omistajalle siitä, miten ne ovat sisällyttäneet vastuullisuuden kriteerit johdon palkitsemisjärjestelmään.

Tuppuraisen mukaan vastuullisuuteen liittyvät kysymykset niin yhteiskuntavastuusta verovastuullisuudesta, asiakastyytyväisyydestä, ilmastovastuusta kuin esimerkiksi hyvästä henkilöstöpolitiikasta.

– Ihanteellisella tavalla se myös näkyy kannustinohjelmissa, jos yhtiö on ottanut vastuullisuuden huomioon. Vastaavasti, jos tulokset eivät vastaa tavoitteita, bonukset eivät voi tulla kuin Manulle illallinen.

Kolmanneksi Tuppurainen vaatii omistajaohjauksen ammattimaisuuden vahvistamista. Se pitää keskittää kokonaan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle. Osastoa on uudelleenorganisoitava ja sen resursseja on kasvatettava.

Organisoinnista päävastuu on osaston johdolla.

– Voi olla, että osastolla olisi syytä olla erikseen yksiköitä, joissa keskityttäisiin strategisen intressin pörssiyhtiöihin, kaupallisiin yhtiöihin sekä erityistehtäväyhtiöihin, joita on paljon muissa ministeriöissä. Erityistehtäväyhtiötkin ovat kuitenkin osakeyhtiöitä ja vaativat omistajaohjausosaamista.

Tuppurainen ei listaa erityistehtäväyhtiöitä, jotka voisivat siirtyä nykyistä suorempaan omistajaohjausosaston kontrolliin. Yhden esimerkin hän mainitsee, Alkon, jonka omistajaohjaus on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Tämä vaatii isoa remonttia. Se poistaisi muista ministeriöistä omistajaohjauksen painetta. Se on niille aikamoinen vastuu, kun sitä tehdään muiden töiden ohessa ikään kuin oto-työnä. Minulle on käynyt ilmeiseksi, että sitä ei voi hoitaa toisella kädellä, vaikka en esitä mitään moitetta muiden ministeriöiden omistajaohjaukselle.

FINNAIR ON julkistanut uuden strategiansa. Se tähtää yhtiön kannattavuuden parantamiseen. Tarkoitus on vähentää yksikkökustannuksia 15 prosentilla vuoden 2019 tasosta.

Tuppurainen kuvaa Finnairin tilannetta hyvin vaikeaksi.

– Yhtiötä on kohdannut kaksi kuviteltavissa olevaa pahinta mahdollista iskua. Ensin pandemia lopetti ihmisten lentämisen. Sitten kun he vähitellen rupesivat palaamaan lennoille, ilmatila meni kiinni. Finnairin kannalta kaikkein kriittisen ilmatila eli Venäjän ylilennot ovat nyt ohi. Voittajastrategiaa, joka teki Finnairista monella tavalla menestyneen yhtiön, ei enää ole olemassa.

Tuppurainen ei kommentoi uutta strategiaa.

– Valtio-omistaja kommentoi sitä, kun sen aika on.

Demokraatin haastattelema Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n varapuheenjohtaja Jarkko Arpula tuntee huolta strategian muutoksesta:

– Finnairilla on tämä tapa, että he ottavat säästöt sieltä työntekijän taskusta. Se, että säästöt haetaan henkilökunnasta ja heidän työehdoistaan, on meidän mielestämme aika mielenkiintoinen tapa tehdä yhteistyötä. Finnair on kuitenkin valtionyhtiö, jota on tuettu ja pidetty pystyssäkin aikamoisilla summilla, ja sitten suomalaisella työllä pyyhitään lattiaa, Arpula näkee.

Hänestä näyttää siltä, että Finnair on tekemässä itsestään halpalentoyhtiön kaltaista yhtiötä.

Tuppurainen pitää tässäkin linjansa ja roolijaon eikä lähde ministerinä suoraan kommentoimaan yhtiön strategiaa.

– Yhtiön johdolla on vastuu tehdä strategia hyvin herkässä tilanteessa. Se on selvää, että tästä tilanteesta ei tulla ulos niin, että kaikki jatkuu ennallaan. Valtio on sekä rahoittanut että pääomittanut Finnairia huomattavilla summilla. Nämä ratkaisut on tehty tilanteessa, jossa arveltiin, että pystyttäisiin jatkamaan Aasian strategialla. Nyt siltä on mennyt pohja pois. Finnair on aivan eksistentiaalisten kysymysten äärellä.

Finnairin henkilökunta on huolissaan uudesta tilanteesta. Minkälaista viestiä heille valtion puolelta sanoisitte?

– Yleensä vastuullisuus valtio-omistajalle tarkoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Juuri tämänkaltaisissa kriiseissä mitataan se, millä tavalla yhtiöissä huomioidaan henkilöstön osallisuus ja miten sitoutetaan kaikki uuden strategian toimeenpanoon. Finnairilla on hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Sen kaikki lentomatkustajat ovat varmasti havainneet. Olen luottavainen sen suhteen, että yritysjohto ymmärtää henkilöstön arvon.

Valtion omistamat yhtiöt ja omistusosuudet