Tästä huolimatta vasemmistoliitto jätti mielipiteeseen vastalauseen, jossa se katsoo, että selonteossa olisi tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Matti Vanhanen näki vasemmistoliiton vastalauseen kohdistuvan rajattuihin asiakohtiin. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) totesi hänkin mietinnön olevan selkeästi parempi kuin selonteko. Vastalauseesta huolimatta Arhinmäki kehui eri puolueiden näkemysten tulleen huomioiduiksi.

Hallituksen selonteon valmistumisen jälkeen on koettu Brexit ja USA:ssa Donald Trumpista on tullut presidentti. Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunta reagoi ilmiöihin, muttei esitä näistä mitään lopullisia kantoja.

Vanhanen muistutti, että Brexit haastaa EU:n yhtenäisyyden ja nostaa kysymyksen Ison-Britannian roolista Euroopan turvallisuusrakenteessa. Suomen tavoite on yhteistyön jatkaminen Ison-Britannian kanssa.

Vanhanen uskoo Donald Trumpin antavan yksiselitteisen sitoumuksen Natoon liittyvien velvoitteiden voimassaolemisesta myös Yhdysvalloissa, sillä asiassa ei voi jäädä harmaalle alueelle vaan se on joko–tai kysymys.

Mietintöluonnoksen mukaan yhteistyössä Naton kanssa Suomi ”ei etukäteen sulje pois mahdollisuutta” osallistua Suomen puolustuksen kehittämistä palveleviin Naton kumppanimaille avaamiin harjoituksiin, ”jotka eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua”. Eduskunnan on saatava ”oikea-aikaisesti” riittävät tiedot seuraavan vuoden harjoitussuunnitelmista.

– Harjoitukset ovat Suomen omassa harkinnassa, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, paranta suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

– Selonteossa todetaan edelleen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin. Valiokunta yhtyy tähän. On hyvä, että tällaisina aikoina isot perusasiat sanotaan selkeästi julkisuuteen, Matti Vanhanen sanoi.

Mietinnössä korostetaan myös EU:n yhtenäisyyden tarvetta ja oman puolustuksen kehittämistä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) totesi, ettei ulkoasiainvaliokunta tuo mitään uutta siihen, miten Suomen suhde Natoon määritellään. Kohta on täsmälleen hallitusohjelman mukainen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Muotoilu on vakiintunut, emmekä keskustelleet muista vaihtoehdoista, Matti Vanhanen sanoi.

– Suuri vaikeus on siinä, että selontekohan on jo nyt vanhentunut. Täytyy ottaa huomioon, mitä on tapahtunut selonteon jälkeen, mikä on tilanne USA:n presidentin vaalien jälkeen. Olemme tavallaan olleet tässä liikkuvassa junassa, Pertti Salolainen luonnehti.

– Ensi kevätkaudella edellytämme, että pääministeri antaa eduskunnalle tiedonannon, jossa hän tarkastelee jatkuvasti tapahtuvia muutoksia, jotka ovat potentiaalisesti suuria USA:n presidentinvaalien jälkeen ja ottaen huomioon, mitä Euroopassa tapahtuu, Salolainen jatkoi ja nosti esiin muun muassa Brexitin etenemisen ja Italian poliittisesti epävarman tilanteen.

Salolainen toi esiin myös sen, että ulkoasiainvaliokunta korostaa syvenevän Venäjä-tutkimuksen merkitystä. Paikalla olleet valiokunnan jäsenet kiistivät tämän liittyvän hiljattain Suomessa kohua herättäneeseen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportiin.

– Venäjä-tutkimus enemmän ehkä liittyy valiokunnan USA:n matkaan. Kävi ilmi, että Venäjä-tutkimus maailmalla on kaventunut. Emme me UPIsta keskustellleet täällä, Matti Vanhanen totesi.

Salolainen nosti esiin myös kehitysyhteistyön merkityksen. Hän muistutti, että Välimeren yli voi tulla jopa 100 miljoonaa pakolaista. Siksi kehitysyhteistyössä on keskityttävä Saharan eteläpuolisen Afrikan auttaseen.

SDP:n kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja totesi valiokunnan päätyneen hyvin laajaan yhteisymmärrykseen.

– Se on minusta hyvin arvokasta ja tärkeätä. Sehän ei poista sitä, että varmaan itse kukin täällä olisi kirjoittanut niin mietinnön kuin alkuperäisen selonteonkin vähän toisenlaiseen sävyyn. Valiokunnan vastaus on perusteellisuudessaan ehkä vähän parempikin vielä kuin hallituksen selonteko ja antaa hyvän pohjan jatkaa laajalla yhteisymmärryksellä, Tuomioja sanoi.

RKP:n Stefan Wallin nosti omassa puheenvuorossaan esiin Ahvenanmaan aseman. Valiokunnan mietintöluonnoksen mukaan Ahvenanmalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä.

Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta, eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti.

– Tämä kirjaa Suomen hyvin pitkäaikaisen linjan, Matti Vanhanen sanoi.

– Ehkä käytetyt puheenvuorot ovat antaneet aiheen tehdä tämä selväksi, Erkki Tuomioja kuittasi ja viittasi mitä ilmeisimmin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) hiljattain Suomessa ja vähän Ruotsissakin käynnistämään ja käytyyn Ahvenanmaa-keskusteluun.

Matti Vanhasen mukaan ulkoasiainvaliokunnan Venäjä-arvioi ei poikkea olennaisesti hallituksen arvioista tai viimeisen vuoden kahden aikana julkisuudessa esitetyistä arvioista.

– Venäjän erityisesti Ukrainassa harjoittama politiikka on selkeästi Etyjin periaatteiden vastainen. Se aiheuttaa huolta siitä, mihin Venäjä oikein suuntautuu ja mitä se tavoittelee. Venäjän käyttäytymiseen liittyy arvaamaton piirre ja se on osaltaan ollut lisäämässä jännitystä myös Euroopassa.

Valiokunnan mietintöluonnoksesta on kuitenkin havaittavissa selkeää kantojen pyöristymistä selontekoon verrattuna:

”Venäjän ja lännen suhteiden kiristyminen on kuitenkin pitempiaikainen kehityskulku, jossa Venäjän ja lännen suhteet ovat huonontuneet ja epäluottamuksen leimaamat ja sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet. Valiokunta yhtyy tältä osin parlamentaarisen seurantaryhmän arvioon, jonka mukaan toimista ja vastatoimista on syntynyt itseään ruokkiva negatiivinen kieerre, jonka vaikutukset tuntuvat myös Itämeren alueella”, valiokunta toteaa.

– On yritetty mahdollisemman realistiseen ja objektiiviseen arvioon, mitä lähiympäristössä tapahtuu, Vanhanen sanoi.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja oli vaatinut, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia piti Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraavan parlamentaarisen seurantaryhmän.

Se on pitänyt selonteon valmisteluun liittyen 17 kokousta. Ulkoasiainvaliokuntaa esittää kannanottoehdotuksessaan eduskunnan edellyttävän, että kaikki eduskuntapuolueet kattava seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen vamistelussa.