Viimeksi tänään Yle uutisoi jo ”Kuopion taudista” viitatessaan yliopistollisen sairaalan päivystyksen henkilökunnan kokemaan rasitukseen.

– On käsittämätöntä, että eri puolilta Suomea kuuluvia viestejä kuullaan niin huonosti, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Hän on kuullut, että sijaisia ei oteta säästösyistä. Myös kouluttamattomia sijaisia käytetään korvaamaan ammattilaisia. Mäkisalo-Ropponen pelkää hoidon laadun ja potilaiden turvallisuuden kärsivän.

– Toisaalta työhyvinvointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti työprosessien sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työhyvinvointi on ehdoton edellytys myös perustehtävän hyvin hoitamiselle. Sosiaali- ja terveystoimessa on syytä muistaa, ettei uupunut auttaja auta ketään.

Mäkisalo-Ropponen varoittaa hakemasta tehokkuutta väärin keinoin. Esimerkiksi kotihoidossa koko ajan kiristynyt työtahti on johtanut siihen, ettei hoitotyöntekijöillä ole enää aikaa kuunnella ja kuntouttaa asiakkaita.

– Jos resurssien vähyys tai puutteet työntekijöiden työsuojelussa aiheuttavat vaaraa potilasturvallisuudelle tai työntekijöiden terveydelle, niin ammattihenkilöiden velvollisuus on viestiä asiasta ensin organisaation johdolle ja jos tilanne ei korjaannu, tarvittaessa tehtävä kantelu viranomaisille.

Kuopiossa on tehty muutoksia sen jälkeen, kun päivystyksen hoitohenkilökunta alkoi kirjelmöidä uupumuksestaan. Luvassa on ulkopuolisen tahon tekemä henkilöstömitoitus sekä ruuhkamittari, jonka avulla voidaan aiempaa tarkemmin seurata sitä, missä potilaita on. Nämä ovat Mäkisalo-Ropposen mukaan hyviä ensiaskelia.

– Näitä ja muita uudistuksia tehdessä on hyvä muistaa, että liian kireän työtahdin lisäksi hoitotyöntekijöitä uuvuttaa se, ettei heitä oteta mukaan toiminnan kehittämiseen, vaan asiat päätetään jossain ”ylhäällä” ja ne ainoastaan ilmoitetaan työtekijöille.

Autoritaarinen ylhäältä alaspäin tuleva käskyttäminen ei Mäkisalo-Ropposen mielestä sovellu asiantuntijoiden johtamiseen.