Politiikka
18.7.2016 11:55 ・ Päivitetty: 18.7.2016 11:55
Vaalitutkimus: Twitter on asiantuntijoiden vaaliteltta
Viime perjantaina julkistetun Poliittisen osallistumisen eriytyminen -tutkimuksen mukaan noin puolet eduskuntavaaliehdokkaista olivat Twitterissa, ja käyttivät Twitteria ammattimaisessa kampanjoinnissa. Twitterin houkuttavuutta lisää erityisesti se, että siellä on paljon mediaväkeä ja mielipidevaikuttajia. Tavallisten kansalaisten keskuudessa selkeästi suositumpi sosiaalinen media on Facebook.
— Suomessa on vain noin 50 000 aktiivista Twitter-käyttäjää. Twitter on enemmänkin ammattilaismedia niille, joilla on työintressi olla Twitterissä. Kansalaisten tavoittamiseen Facebook on parempi digitaalinen vaaliteltta, Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Salla-Maaria Laaksonen sanoo.
Twitter mahdollistaa tasavertaisen keskustelun, eikä siellä tarvitse tykätä ehdokkaan sivusta tai liittyä ryhmään seuratakseen ehdokasta. Kuitenkin käytännössä Twitter-verkostoilla on merkitystä, sillä vain suosituimmat twiittaajat keräävät huomiota.
— Tutkimuksen mukaan Twitterissä on eniten Etelä-Suomen ja suurten vaalipiirien ehdokkaita. Puolueista näkyivät eniten vihreät ja kokoomus, mutta kaikissa puolueissa oli superaktiivisia tviittaajia, Laaksonen sanoo.
Ehdokkaat käyttivät Twitteriä enemmän linkkien ja kampanjamateriaalien jakamiseen kuin keskusteluun. Myös 140 merkin tila on haasteellinen ehdokkaille.
Tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa enemmän hakiessaan tietoa ehdokkaista, kun taas vanhemmat etsivät tietoa perinteisistä medioista. Verkon vaalikoneet ovat kuitenkin tasaisemmin eri-ikäisten suosiossa.
Twitteriä ja Facebookia on tutkittu paljon, ja tutkijat uskovat somen merkityksen kasvavan vaaleissa. Sosiaalisten medioiden toimintalogiikkaan kuuluu jatkuva kehitys ja muutos, mikä tekee niistä haasteellisen tutkittavan.
Lisää aiheesta
— Ei voi tietää onko Twitter enää kolmen vuoden päästä pystyssä, sillä välineet syntyvät ja katoavat, Laaksonen lisää.
Aalto-yliopiston tutkija Matti Nelimarkka kertoo, että Yhdysvalloissa sosiaalisen median hyödyntäminen on paljon pidemmällä vaalikampanjoissa. Äänestäjien sosiaalisen median dataa ja algoritmeja seurataan, ja puoluetoimistot ovat siirtyneet jo rakentamaan omia työkaluja äänestäjien tavoittamiseen verkossa. Tulevaisuudessa tämä trendi saattaa siirtyä myös Suomeen.
— Erilaisille ja eri-ikäisille äänestäjille saatetaan räätälöidä juuri heitä sopivia kampanjasisältöjä. Tämä aiheuttaa yhä eriytyvämmät kuplat, mikä tuntuu hieman huolestuttavalta kehitykseltä, Nelimarkka sanoo.
Oikeusministeriön julkaisema tutkimus perustuu eduskuntavaalien 2015 jälkeen kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksessa on selvitetty muun muassa yhteiskuntaluokan, koulutuksen ja iän suhdetta puoluevalintaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.