Yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta arvioi, että perusteiden riittävyyttä on vaikeaa arvioida, koska ennakkotapauksia ei ole.

Vaatimukset Trumpin viraltapanosta ovat voimistuneet sen jälkeen, kun tämä yllytti kannattajiaan haastamaan vaalitulosta. Mellakoitsijat rynnivät sisään kongressirakennukseen kesken vaalituloksen vahvistamisistunnon aiheuttaen sekasortoa, jossa viisi ihmistä sai surmansa.

Välitöntä viraltapanoa on vaadittu, koska Trumpin pelätään aiheuttavan lisää turvallisuusriskejä viimeisen kahden viikon aikana. Presidentiksi nouseva demokraattien Joe Biden vannoo virkavalansa 20. tammikuuta. Biden itse ei ollut ainakaan perjantaihin mennessä ottanut kantaa vaatimuksiin.

–  Perustuslain 25. lisäyksessä ei tarkemmin määritellä, milloin presidentti on estynyt hoitamasta tehtäviään. Eli se jättää sen avoimeksi tulkinnalle, sanoo Kronlund, joka on perehtynyt myös kongressin ja presidentin väliseen vallanjakoon.

Taakse tarvitaan puolet hallituksesta

Keskeistä on, mitä varapresidentti Mike Pence tekee yhdessä kabinetin kanssa. Aktivoinnin taakse tarvitaan vähintään puolet hallituksesta, joka pienenee uusien eroilmoitusten myötä päivä päivältä.

Torstaiaamuna paikallista aikaa Pelosi tavoitteli Pencea puhelimitse yhdessä senaatin vähemmistöjohtajan, demokraattien Chuck Schumerin kanssa, mutta ilman vastausta. Jos viraltapanoon ei ryhdytä, kongressi on valmistautunut aloittamaan virkarikosprosessin.

–  Presidentin vaarallinen ja kumouksellinen toiminta pakottaa poistamaan hänet virasta välittömästi, Pelosi ja Schumer kirjoittivat tiedotteessaan.

Myös esimerkiksi Wall Street Journalin pääkirjoitussivulla vaadittiin Trumpilta henkilökohtaista vastuuta ja eroa.

–  On parasta kaikille, myös hänelle itselleen, että hän poistuu vähin äänin, toteaa konservatiivisen mediavaikuttajan Rupert Murdochin omistama lehti.