”Valtiovarainministeri Orpo painotti, että uudistus ei saa maksaa mitään” – Perhevapaauudistuksen kaatanut Saarikko avaa päätöksensä taustoja

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) avaa sunnuntaina julkaistussa laajassa blogikirjoituksessaan perjantaisen päätöksensä taustoja. Saarikko kertoi perjantaina kaatavansa hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen.

Hän kertoo ymmärtävänsä hyvin, että ”kiistaksi kimpoutuneen” tilanteen yksityiskohtia on ollut vaikea hahmottaa.

Keskustelu onkin käynyt vilkkaana, ja kärkkäitäkin kommentteja on nähty jopa muiden hallituspuolueiden edustajilta. Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on kirjoittanut asiasta tiuhaan viime päivinä aikana. Opetusministerin mukaan olisi ollut toivottavaa, että uudistuksen valmistelua jatketaan.

Saarikko haluaa blogissaan todeta, että Grahn-Laasosen viime päivien lausuntoihin on ollut monilta osin helppo yhtyä. Hän myös kehuu perhevapaauudistuksesta vastanneen ministeriryhmän, jonka vetäjänä Saarikko itse toimi ja johon myös opetusministeri kuului, yhteistyötä.

– Ajattelen ihan samalla tavalla kuin hän, että velvollisuutemme on edistää naisten asemaa työelämässä. Ymmärrän myös, että hänen mielestään jo tehtäväni tasa-arvoministerinä jo yksistään velvoittaa tähän, hän muun muassa kirjoittaa.

Reunaehdoillamme ei uunista ulos tulevia vaihtoehtoja montaa ollut.

Saarikko perusteli esityksen kaatamista perjantaina sen aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi. Uudistuksesta päätettiin viime kevään kehysriihessä, jossa hallitus päätti toteuttaa sen kustannusneutraalina.

Kiiteltyään Grahn-Laasosta bloginsa alussa, seuraavaksi Saarikko vetääkin kokoomuksen jos ei pää-, niin ainakin osasyylliseksi rahoituksen niukkuudelle.

– Reunaehdoillamme ei uunista ulos tulevia vaihtoehtoja montaa ollut. Valtiovarainministeri (Petteri) Orpo (kok.) painotti uudistukseen lähdettäessä sitä, että uudistus ei saa maksaa mitään, Saarikko toteaa.

Grahn-Laasonen on esittänyt julkisuudessa, että valtiovarainministeriö oli jo luvannut rahoitusratkaisun perhevapaauudistukseen. Saarikko ja ministeri Pirkko Mattila (sin.) eivät puolestaan ole kertomansa mukaan nähneet ainakaan lopullisia laskelmia kyseisistä rahoista.

Perhe- ja peruspalveluministeri toteaa uudistuksen ongelman ytimen olleen siinä, että kaikki se, mikä paperilla pelittää hyvin, ei käytäntöön vietynä aina toimi kuten halutaan.

Saarikko kertaa kirjoituksessaan, kuinka perhevapaatyöryhmän loppumetreillä käytiin läpi monen oppositioedustajankin peräänkuuluttamia vaikutusarvioita paketista.

– Ne käänsivät ajatteluni suunnan.

En saattanut uskoa niin nopeaan rakennemuutokseen.

Saarikko kirjoittaa, että neuvotteluiden loppuvaiheessa pöydällä oli eri malleja, joiden kaikkien ydin oli isien ansiosidonnaisen vapaan tuplaamisessa. Hänen mukaansa tuosta vapaasta osa, noin 30 päivää, olisi otettu pois äitien käyttämistä nykymallin päivistä.

– Aito pidennys isyysvapaisiin pitäisi tulla työmarkkinajärjestöjen tuella – tämä palkkaan sidottu tuki kun on valtaosaltaan työntekijöiden ja työnantajien työtulovakuutuksen kautta rahoitettua.

– Tähän emme saaneet kuitenkaan vihreää valoa heiltä – ehkä asiaa ei sittenkään koettu tarpeeksi tärkeäksi juuri nyt, hän pohtii kirjoituksessaan.

Käsittelyssä olleet mallit olisivat Saarikon mukaan edellyttäneet isien nykyisten vapaiden käytön tason nelinkertaistumista yhdessä yössä, jotta malli olisi toiminut halutulla tavalla perheiden parhaaksi.

– En saattanut uskoa niin nopeaan rakennemuutokseen, vaikka miten olisin sitä toivonutkin. Työelämän asenteiden on pystyttävä muuttumaan lainsäädännön mukana.

Perhevapaauudistuksella ei realistisesti voi tavoitella EK:n maalaamia kymmenien tuhansien työllisten voittoa.

Saarikko käsittelee myös perhevapaiden toista puolta eli kotihoidontukea. Hän toteaa sen olevan ”poliittisesti kuuma ja hyvin arvolatautunut puheenaihe”.

– Sen ympäriltä on syytä puhkaista muutamia kuplia.

Ensimmäiseksi Saarikko toteaa, että perhevapaauudistuksella ei realistisesti voi tavoitella Elinkeinoelämän keskusliiton maalaamaa kymmenien tuhansien työllisten voittoa.

– Pöydässämme oli malleja, joiden vaikutus työllisyyteen arvioitiin noin 1000 henkilötyövuoden kokoiseksi. Kotihoidontuella pitkään olevat naiset ovat monesti heitä, joilla työmarkkina-asema ei ole hyvä ja koulutustausta on ohut. Kotona 3-vuotiaaksi asti lasta hoitavia äitejä on noin 5000. Valtaosassa perheistä molemmat vanhemmat palaavat työhön ennen lapsen 1,5 ikävuotta.

Saarikko arvioi, että hallituspuolueiden välillä on painotusero katsantokannassa.

– Vastaan sekä tasa-arvosta että perheiden asioista hallituksessa. En voi olla tekemässä uudistusta tasa-arvon nimissä, joka tosiasiassa olisi lyhyellä aikavälillä perheiden kukkarosta leikkaava, hän huomauttaa.

– Kannatamme siis samoja tavoitteita kaikki, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Suomalaisten perheiden pitää saada kokea, että me voitimme tässä.

Saarikko toteaa jättävänsä arvopohjansa arvioinnin muille.

Saarikko kirjoittaa, että pöydässä ollut malli olisi tarkoittanut kotihoidontukea pidempään hyödyntäville perheille satojen eurojen leikkausta kuukaudessa.

– Otetaan esimerkkiperhe, jolla on 2,5-vuotias lapsi ja hänellä 5-vuotias sisarus. Perheen töissä käyvä puoliso on pienituloinen. He saavat yhteiskunnalta nyt kokonaisuudessaan 584 euroa kuussa. Esitetyn uudistuksen mukaan he saisivat 200 euroa kuussa.

– Kokonaisuudessaan perhevapaauudistuksen vaikutusarviot ilman käyttäytymismuutoksia olisivat merkinneet keskituloisillekin perheille toimeentulon leikkausta. Myös nykyinen osa-aikatyön tuki olisi heikentynyt.

Saarikko toteaa blogitekstinsä loppupuolella, että häntä on viime päivinä syytetty vanhanaikaiseksi ajattelussaan. Hän sanoo jättävänsä arvopohjansa arvioinnin muille.

– Kuvaan vain vielä hiukan omaa ajatteluani. Kun lapsen tuloa innoissaan odottava perhe pohtii, kuka vauvan kanssa jää kotiin, ei ratkaisuun vaikuta maan hallituksen asettamat tavoitteet varhaiskasvatusasteen nostamisesta tai tasa-arvopyrkimyksistä. Keittiön pöydän ääressä lasketaan euroja, muun muassa naisten ja miesten palkkaeroista johtuen.

Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt, että uudistus nostettaisiin esiin ensi hallitusneuvotteluissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan totesi lauantaina, että hallituspuolueiden puheenjohtajat keskustelevat asiasta vielä maanantai-iltana.

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva! – Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja uskoo Suomen ja Viron yhteistyön syvenemiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) onnittelee eestiläisiä itsenäisyyden 100-vuotispäivän johdosta. Kiurun mukaan Viron itsenäistyminen on ihme, jota on syytä vaalia ja ihailla myös Suomessa.

– Sata toivon ja yhtenäisyyden vuotta osoittaa, että eestiläisten ote ei väsähdä. Polvesta toiseen itsenäisyyden viestiä on vaalittu, ja vaikeimpinakin aikoina uskottu, että aika koittaa vielä, Kiuru sanoo.

Viro pystyi Kiurun mukaan maailmanhistorian myrskyisellä hetkellä löytämään historiallisen kapean mahdollisuuden, minkä johdosta eestiläiset löivät ylivoimaisen vihollisen. Kansan yhtenäisyyden ja lujan toivon avulla sekä tämä että selviytyminen tulevista historiallisista vaiheista oli Kiurun mukaan mahdollista.

– Suomalaisia koskettaa eestiläisten suuri sisu onnistua ja selviytyä läpi kansakunnan vaikeiden vaiheiden. Kahden suurvallan puristuksissa itsenäistyminen, vapaussodan jälkeiset vaurastumisen vuosikymmenet, raskas miehityksen ja sorron aika sekä taas itsenäistyminen kertovat meille uskomattoman tarinan sisukkaasta sukulaiskansasta, toteaa Kiuru.

Kiurun mukaan Suomen ja Eestin välisellä vuorovaikutuksella on pitkät vuosisataiset perinteet. Yhteistyössä on ollut voimaa yksittäisten ihmisten välisestä kanssakäymisestä aina valtiolliselle tasolle. Muun muassa eduskunnan Viro-ystävyysryhmän ja Viron Riigikogun Suomi-ryhmän yhteistoiminta on hänen mukaansa suosittua ja aktiivista.

”Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön?”

– Suomalaisilla on mahdollisuus oppia paljon naapurimaaltaan Virolta. Naapurimme vaurastuminen, nopea kehitys, digitalisaatio, PISA-tulokset ja ketterät toimintatavat herättävät kiinnostusta. Myös taloudelliset suhteet ja yhteiset uudet kasvumahdollisuudet kahden pienen kansan kesken houkuttavat. Matkailun lisääntymisen ja perinteisten kulttuurisuhteiden kautta yhä useammalla suomalaisella on jo henkilökohtainen suhde Viroon, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan kaikki ei ole kuitenkaan vielä valmista, vaan tekemistä kyllä riittää.

– Virolla ja Suomella on mahdollisuudet luoda ennennäkemätöntä kasvua, jos vain on halua tehdä vielä enemmän jo olemassaolevan talousalueemme vahvistamiseksi. Tarvitaan yhteisesti jaettu tahtotila ja päämäärätietoinen ohjelma luotsaamaan maidemme välistä suunnitelmallista kehitystä eteenpäin.

Luonnollisia yhteistyön vahvistamisen muotoja löytyy Kiurun mukaan ainakin talous- ja elinkeinopolitiikan, matkailun, digitalisaation, liikenteen, aluekehityksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla.

– Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön, Kiuru kysyy.

– Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva, Kiuru toivottaa satavuotiasta Viroa juhliville eestiläisille ja suomalaisille.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Li Anderssonin mukaan seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-kampanja rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Andersson kirjoittaa Kansan Uutisten kolumnissaan katsoneensa sunnuntaina Ylen Arto Nybergin ohjelmaa, jossa elokuvaohjaaja Lauri Törhönen kommentoi itseään vastaan esitettyjä häirintäsyytöksiä.

– Törhönen selitti, että hän ”varmaan on häirinnyt”, ja että naiset varmasti muistavat oikein, mutta siellä ”on ollut joku muu kuin minä”. Kiinnitin huomiota siihen, että Törhönen useampaan otteeseen viittasi ”nykyiseen standardiin”. Että hän, ja monet muut miehet ovat tehneet virheitä ”nykyisen standardin mukaan”.

– Mikä ihmeen ”nykyinen standardi”? Seksuaalisen ahdistelun ”standardi” ei ole muuttunut. Päinvastoin, seksuaalinen ahdistelu näyttää aivan samanlaiselta nykyään, kuin miltä se näytti 50 vuotta sitten, Andersson kirjoittaa.

Muutos on Anderssonin mukaan kuitenkin tapahtunut, koska valta-asemassa olevat miehet eivät enää voi luottaa ympäröivään hiljaisuuteen eikä ”kiusallisia” tapauksia enää hyssytellä.

”Pohja vanhan järjestyksen horjuu.”

– #metoo-kampanjan voima on juuri siinä, että se rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Valta ei enää suojele väärinkäytösten paljastumiselta, ja on jo korkea aika, että tästä tulee ”nykystandardi”.

Andersson nostaa esiin myös nimeltä mainitsemattoman ay-toimitsijan twiitin, jossa kysyttiin onko #metoo lähtenyt lapasesta. nousi otsikoihin.

– Hänen mielestään #metoo on mennyt yli, eikä hän enää uskalla katsoa naisia päin saatikka silmiin, johtuen pelosta joutua otsikoihin. Ironista kyllä hän pääsi sen sijaan otsikoihin tviitillään. Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta.

– Lauri Törhönen on tähän asti ainoa Suomessa nimetty ahdistelija, mutta Suomessakin tuhannet naiset ovat jakaneet kokemuksiaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta ja jopa raiskauksista, omasta nuoruudestaan, omilta opiskeluajoiltaan sekä omalta työpaikaltaan.

Andersson kertoo ajatelleensa Törhösen haastattelua katsellessaan, että yksi aikakausi on päättynyt.

– Pohja vanhan järjestyksen horjuu, hän päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Emme voi tyytyä tähän” – Keskustan Kaikkonen esittää pienten lasten koulua

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. Kaikkonen tarkoittaa pienten lasten koululla esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan yhdistämistä kokonaisuudeksi.

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen, Kaikkonen sanoo.

Näin varmistettaisiin Kaikkosen mukaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys. Hän kertoo huolestuneensa tutkimuksista, joissa on kartoitettu peruskoulunsa päättävien osaamista.

”Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet.”

– PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

Kaikkonen painottaa, että lasten oppimislähtökohtien tulee olla tasavertaiset.

– Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen.

Keskustelua aiheesta