Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) näkee viestin hyvin selkeänä:

– Kilpailuttaminen ei sovi vammaisten palveluihin ja heidän oikeussuojaansa on parannettava. Heitä on kuultava paremmin heitä itseään koskevissa asioissa. Vammaisten oikeuksien ja ihmisarvoisen elämän puoltajia ei ole liikaa.

Ihalainen on ilahtunut, että kansalaisaloite on saanut vaalikauden loppusuoralla eduskunnassa yksimielisen ja vammaisia arvostavan käsittelyn. Eduskunta käsittelee tällä viikolla – näillä näkymin keskiviikkona – sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan yksimielisten esitysten pohjalta vammaisten oikeuksia ja palveluja parantavia esityksiä.

Ihalainen uskoo, että eduskunta on samaa mieltä kuin talousvaliokuntakin asiantuntijaryhmän tärkeydestä. Siinä olisivat mukana kansalaisaloitteen tekijä ja vammaisjärjestöjen edustajat arvioimassa tarvittavia säädösmuutoksia, joilla turvataan vammaisten osallisuus heitä koskevissa päätöksissä.

Ihalainen pitää tärkeänä, että vammaisilla on myös nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä työelämään. Hän kiittää lukuisia yrityksiä ja työyhteisöjä, jotka ovat vammaisia rekrytoimalla osoittaneet yhteiskuntavastuuta ja tukeneet periaatetta, että kaikki pidetään mukana.

– Usein kysymys on myös asenteista tai tiedonpuutteesta siitä, miten motivoituneita vammaiset ovat myös työelämässä. Vamma ei saa olla ”lasikatto”, joka estää pääsyn työelämään. Vammaisen henkilön palkkaaminen ei ole ”hyväntekeväisyyttä”.

Hän painottaa, että erilaisten työntekijöiden työyhteisö, joka osaa nähdä kaikki yksilöinä, saa houkuttelevan kilpailuvaltin työmarkkinoilla.

Ihalaisen mukaan nykyinen hankintalaki antaa mahdollisuuden liittää sopimuksiin sosiaalisia kriteerejä. Tämä koskee myös työvoiman rekrytointia.

– Sopimusehtoihin voidaan asettaa edellytyksiä, että työhaussa otetaan huomioon muun muassa osatyökykyiset ja vammaiset. Erityisesti kunnat voisivat tässä asiassa olla aloitteellisempia. Sekä osatyökykyiset että vammaiset voivat nostaa merkittävästi työllisyysastetta.

Ihalainen toivoo, että työmarkkinajärjestöt ottaisivat myös aktiivisen roolin ja sisällyttäisivät sopimuksiinsa pelisääntöjä, joilla parannetaan vammaisten ja osatyökykyisten pärjäämistä arjen työelämässä.