Sarkomaa ja Multala kritisoivat hallitusta siitä, että ”hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti”.

– Jaan kokoomusedustajien huolen riittävästä koulutusmäärästä, huoli on aiheellinen. Koulutuspaikkojen lisätarve pitää kiireesti selvittää. Mutta väite siitä, että emme olisi lisänneet paikkoja tai jatkaneet edellisen hallituksen viitoittamalla tiellä, on väärä, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajanakin toimiva Eloranta kiteyttää Demokraatille.

Eloranta muistuttaa, että Marinin hallitus on edeltäjänsä tavoin pitänyt varhaiskasvauksen opettajien koulutuksen aloituspaikkamäärät yli tuhannessa. Eloranta taustoittaa, että sopimuskaudella 2021-2024 yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa sopimustavoitteena on vuosittain 855 aloituspaikkaa, jonka lisäksi yliopistoilla on vuosittain 300 erillisrahoitettua lisäaloituspaikkaa, yhteensä 1 155 aloituspaikkaa per vuosi.

Hän muistuttaa, että vuonna 2018 varhaiskasvatuslakia muutettiin siten, että vuonna 2030 päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

– Silloin, kun lakia säädettiin, arvioitiin, että noin tuhat aloituspaikkaa vuoteen 2027 asti riittää kattamaan kelpoisuusvaatimuksen edellyttämät henkilöstömäärät. Tämän arvion mukaan on toimittu, Eloranta sanoo.

ELORANTA painottaa, että pula varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on kuitenkin aivan todellinen ongelma. Hän muistelee pulaa olleen ainakin siitä lähtien, kun hän itse on kansanedustajana vuonna 2011 aloittanut.

Hän muistuttaa, että koska varhaiskasvatuksen uudet kelpoisuudet tulevat voimaan vasta vuonna 2030, nyt on vielä aikaa paikata mahdollisia puutteita koulutusmäärissä.

– Henkilöstön tarpeeseen vaikuttaa myös varhaiskasvatukseen osallistumisaste. Koska pula varhaiskasvatusopettajista on kuitenkin vuodesta toiseen vaikea etenkin suurilla kaupunkiseuduilla kasvaneista koulutusmääristä huolimatta, tulee koulutuspaikkojen määrää kiireesti arvioida uudestaan, hän muotoilee tiedotteessa.

– Vuonna 2018 tehty arvio tulee päivittää. Varhaiskasvatuksen opettajien, mutta myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien ennakointi ja seuranta vaatii nyt jatkuvaa tarkastelua. Mikäli varhaiskasvatuksen koulutuspaikkojen määrä on riittämätön, tulee niitä kiireesti lisätä.

– Voi olla aiheellista tuoda lisäpaikkoja, jos niitä tarvitaan, vielä ennen kauden loppua lisäbudjetissa, hän täsmentää.

SUOMALAISEN varhaiskasvatuksen vahvuus on Eeva-Johanna Elorannan mielestä educare-malli. Se on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jonka kulmakivenä on moniammatillisuus. Tavoitteena on 1+1+1 malli eli sellainen, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi sekä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Hän painottaa, että oikea ratkaisu varhaiskasvatuksen opettajapulaan ei ole muuttaa vuonna 2018 säädettyjä kelpoisuuksia.

– On välttämätöntä, että kolmasosalla on nimen omaan kasvatustieteen tutkinto, vahva pedagoginen osaaminen, sillä varhaiskasvatus on osa koulutuspolkua. Kasvatustieteen osaamisen ohella myös varhaiskasvatuksen sosionomien ja -lastenhoitajien sosiaalialan osaamisella on tärkeä osansa varhaiskasvatuksen arjessa, Eloranta korostaa.

Eloranta pitää tärkeänä apuvälineenä myös opettajarekisterin luomista. Eloranta katsoo, että rekisterin avulla saataisiin ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon opettajia on.

– Me voisimme silloin paremmin reagoida myös koulutusmääriin, kun meillä olisi selkeä tieto olemassa siitä, kuinka paljon meillä on osaajia, Eloranta sanoo.

Myös opetusalan ammattijärjestö OAJ on pitänyt opettajarekisteriä tarpeellisena uudistuksena.

– Nykyiset tietovarannot eivät anna riittävää tietoa kelpoisten ja ilman kelpoisuutta olevien opettajien määrästä. Tietoa on liian suppeasti, ja se on hajallaan eri tietokannoissa, OAJ on muun muassa perustellut.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan etsitään ratkaisuja myös opetusministeri Li Anderssonin (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) tänään järjestämässä tapaamisessa, johon osallistuu keskeisiä sidosryhmiä. Sosiaalialan korkeakoulutettujen opetusjärjestö Talentia julkaisi tänään omat esityksensä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.